Siirry pääsisältöön

Etkai sentään sinisellä kynällä kirjoita?

Kolmas vuoro osastolla menossa ja homma on lievästi helpottunut. Ohjaaja ei enää juurikaan huuda mulle. Enemmänkin muistuttelee pienistä asioista; esimerkiksi siitä, että sinistä kynää ei saa käyttää. Mutta olo on selvästi jo paljon rentoutuneempi kun pystyy jo itse tarttumaan asioihin ja osaa lukea meidän potilastaulua. Englannissa käytetään hirveä määrä lyhenteitä joita on nyt joutunut tavaamaan pari päivää. ED, FBC, IVABX, CXR, NBM...jne

Sairaalassa ei ole nyt yhtään tilaa niin meidän "poli" on muutettu osastoksi. Meidän sairaala on ollut jo pitkään suuren kuormituksen alla ja ensiapukin oli suljettu viimeviikolla pienten onnettomuuksien osalta. Meille ei ole tullut enempää potilaita sitten sunnuntain.



Osastosihteeri kysyi multa että voinko viedä potilaan CT-kuvaukseen, olin heti et joo toki. Mun ohjaaja kuitenkin nosti mellakan et ei Eeva voi viedä ketään potilasta kuvaukseen koska ei ole registered nurse. Tunnin päästä mun ohjaaja tuli ilmoittamaan että viet potilaan mutta et kerro kenellekkään siitä, jos joku kysyy olet rekisteröitynyt sairaanhoitaja (mitä olen, paitsi jos kysytään englannin terveysministeriöltä).


Kortissa lukee Staff nurse mutta suttasin sen, koska lääkärit pyytää mua kokoajan muuten tekemään toimenpiteitä joita en saa vielä lainmukaan tehdä.  


Menin sitten potilaan kanssa kuvaukseen, mulla oli kyllä HCA:n vaatteet (health care assistant) koska en saa nurse-vaatteitani vasta kun olen rekisteröitynyt. (Sairaalassa on isokirjo erinvärisiä sinisiä kaikille hoitajille.) Radiologi katto mua pitkään ja kysy "Are you a stuff nurse?!" Vastasin vaan "yes I am." Potilaan ollessa kuvauksessa sain pitää taukoa ja lopulta istuinkin tovin radiologiankopissa juoden teetä portteerien kanssa. Ei se lopulta ollut hassumpaa. Koko toimeenpiteessä kesti lopulta melkein kaksi tuntia koska kukaan ei ollut kertonut, että potilaalle tehdään dreeni kuvauksen yhteydessä.

Illan päätteeksi poli jäi osastoksi koska lääkärit ei olleet päässyt lopputulokseen siitä mikä meidän potilaita vaivasi. Yksi lähti umpisuolen poistoon ja kolmas pääsi kotiin. Kotona pestiin kämppisten kanssa meidän sairaalavaatteita omassa pesukoneessa koska sairaalalla ei ole mitään omaa pesusysteemia niin niiden kanssa mennään kotiin (naminami). Onneksi sentään sain parin uusia vaatteita! 

Uusi pränikkä työpaita vanhan käytetyn paidan tilalle!

Puspus

Eevis





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Synttärihulinoita ja uusia asuntoja

Pari kuukautta on mennyt tosi nopeaa uusissa duuneissa. Tykkään uudesta paikasta kovasti ja mun työkaverit on aivan huikeita. Työ on silti todella vaativaa ja olen vastuussa melkein joka päivä. Kotoutuksessa on niin tuhat ja sata asiaa jotka voi mennä pieleen ja usein kaikki meneekin niin pieleen kuin mahdollista. Silti, en kaipaa osastotyötä enää yhtään. En tippakaan. Sain asunnon sairaalan alueelta, ihan sairaalan vierestä. Janika oli mitannut että  uudelta kämpältä kestää alle 5minuuttia töihin. Kämppä on siis kaksio, jossa molemmilla meillä on omat huoneet. Asunto on suht uusi ja kiva. Oon ihan innoissani muutosta. Sen lisäksi kämppä sijaitsee myös aivan watfordin stadionin vieressä, eli kun Manchester United tulee pelaamaan täytyy vaan pelata kovasti tinderiä, jos vaikka Zlatan tulis siellä vastaan. 😏 Muuten täällä menee ihan kivasti, juhöittiin 25-vuotiasta Janika-kämppistä tänään ja huomenna takas töihin. Tämähän muikkeli täyttääkin ensviikolla 30.. Apua. Anyway, peace and love

Ja he asuivat paratiisisaarella elämänsä loppuun asti.. NOT

Vaikka elämä Balilla on stressittömämpää kuin Suomessa, byrokratian kanssa se ei ole helppoa. Ilman työpaikkaa et voi eleillä saarella kuin kerrallaan kaksi kuukautta social viisumilla, johon tarvitset sponsorin. Ilman sponsoria voit uusia vekkulisti viisumisi kerran kuukaudessa lentämällä Indonesiasta pois saaden visa on arrival viisumin lentokentältä. Work viisumi maksaa 800e ja keskipalkka on alueittain 100- 150euroa, aikamoinen yhtälö? Lähetin vähän aikaa sitten sähköpostia paikalliselle työnantajalle, jos hän olisi valmis antamaan minulle työtä Balilta kesänajaksi. "Thank you for your application. Unfortunately we can only offer interviews to Indonesian nationals for non-managerial positions, as it is, generally not possible for foreigner to get work permit for an administrative position that can be filled my an indonesian. You will find this at all companies in Bali." Eli takaisin lähtöruutuun. Asiahan on niin, että sain harjoittelupaikan Balilta ensi syksyksi joka

Hedelmäcoktaili ilman lisäaineita

Ihmiset jotka tuntevat minut, tietävät että minulla ei ole jääkaapissa juuri koskaan mitään. Täällä on sama juttu. Ruoka maksaa paikallisessa warungissa euron luokkaa ja keittiöni täällä ei ole mikään ihmeellinen. Pidän jääkaapissa juomia lähinnä.Pari viikkoa sitten innostuin ostamaan hedelmiä paikallisesta marketista. Meidän kylältä saa lähinnä hyvin vihreitä banaaneja sekä mangoja. Tutustuin siis markisaan, mangostaniin, litsiin sekä salakiin, joista aikaisemmin tunsin ainoastaan litsin sekä markisan, joka suomessa tunnetaan myös nimellä passionhedelmä. Markisa Markisa . Kokemus oli yllättävä, koska en millään osannut yhdistää markisaa passionhedelmään koska maku täällä tropiikissa on aika erilainen, toki myös suomessa passionhedelmä on rutussa sekä tummanvärinen kun täällä markisa on kimmoisa ja keltainen, vähän niinkuin päärynän ja mandariinin sekoitus. Tutkimustyötä tehdessä selvisikin, että passionfruitia on kahta eri lajiketta ja itse söin juuri tätä golden passion frui