Siirry pääsisältöön

Valittamisen kulttuuri

Jos jonkun britit osaavat, niin on valittaminen. Ennen englantia tullessani en ollut suomessa juurikaan törmännyt valituksiin sairaanhoidossa. Toki facebookissa on kiertänyt pari kertaa "tällaistako paskaa vanhuksille syötetään vanhainkodissa"- tyyppisiä viestejä mutta yleisesti suomalaiset eivät ole valittavaa tyyppiä. Hoidosta tai hoitajan naamasta saattaan jupista kaverille kaljalla mutta en ole koskaan törmännyt ennen englantiin tuloa siihen, että potilas vaivautuu ilmoittamaan kuinka tyytymätön hän oli saamaansa hoitoon. Kuten eilen kävi.

Kyseessä oli klassinen esimerkki, potilas tulee haavanhoitoon onkalonsa takia jonka sisällä on kaltostat sidos. Tiesin jo etukäteen mitä varten potilas on tulossa, joten minulla oli kaikki valmiina. Ja tällaisista haavoista minulla on paljon kokemusta. Kyseinen kaltostat- sidos on kuitenkin hajonnut haavan sisälle enkä saanut kaikkea pois. luulin kuitenkin saanneen kaiken pois ja puhdistan haavaa kunnes potilaan yleisö alkaa tulla tuijottelemaan haavaa. No sieltä löytyikin vielä pala sidosta. Voi paska, ajattelen jo. Mutta yleisö on tyytyväinen ja potilas on tyytyväinen. Koko porukka lähtee kotiin kunnes tunnin päästä tulee puhelu "I want to speak with the nurse in charge" ja siitä alkaa koko show.



Englannissa minusta on tehty pari valitusta ja yleensä en ota niitä henkilökohtaisesti koska joka tarinalla on kaksi puolta, silti tämä eilinen kismittää itseäni suuresti koska aloin juuri pitämään työpaikastani ja pomokin alkoi olemaan ihan mukava. Yleisin valitus on että en ole kuulemma tarpeeksi empaattinen tai minulla on naama norsunvitulla ja minulla on koska on kiiire ja en jaksa aina hymyillä. Yritän viljellä englantilaisten rakastamaa "please" sanaa, mutta jos olen vastaavahoitaja ja hommat on kesken ja kiire, ei en osaa olla tarpeeksi lempeä. Ja hauskintahan tässä on yleensä, että potilaat tekevät valituksen miten puhun toisille hoitajille, ei sillä että puhuisin heille ikävästi! Eräs potilas teki valituksen kerran että "She was just shouting orders to another nurses" johon pomoni kyllä vastasi silloin "She is nurse in charge. That is her job." Pomon kanssa kun puhuimme myöhemmin tilanteesta, hän vain sanoi "Eeva you know english people love word please"

Mutta osaan sen jo minäkin! Jos haluan jotain tässä maassa ja asiat eivät ole menneet just eikä sillä tavalla kun haluan niin valitan. "I was very unhappy with the service I got. Usually I am very gratefull person, very unlike this". Siitä seuraa yleensä kuponkeja ja erityistä palvelua ja joillakin putingeilla kuten WGH:lla missä olin aikaisemmin töissä, on ihan oma valituspalvelunsa jossa on töissä KOLME ihmistä.

Mutta tällaista täällä, katsotaan kuinka lystikäs keskustelu tästä saadaan pomon kanssa aikaiseksi.

Eevis

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Synttärihulinoita ja uusia asuntoja

Pari kuukautta on mennyt tosi nopeaa uusissa duuneissa. Tykkään uudesta paikasta kovasti ja mun työkaverit on aivan huikeita. Työ on silti todella vaativaa ja olen vastuussa melkein joka päivä. Kotoutuksessa on niin tuhat ja sata asiaa jotka voi mennä pieleen ja usein kaikki meneekin niin pieleen kuin mahdollista. Silti, en kaipaa osastotyötä enää yhtään. En tippakaan. Sain asunnon sairaalan alueelta, ihan sairaalan vierestä. Janika oli mitannut että  uudelta kämpältä kestää alle 5minuuttia töihin. Kämppä on siis kaksio, jossa molemmilla meillä on omat huoneet. Asunto on suht uusi ja kiva. Oon ihan innoissani muutosta. Sen lisäksi kämppä sijaitsee myös aivan watfordin stadionin vieressä, eli kun Manchester United tulee pelaamaan täytyy vaan pelata kovasti tinderiä, jos vaikka Zlatan tulis siellä vastaan. 😏 Muuten täällä menee ihan kivasti, juhöittiin 25-vuotiasta Janika-kämppistä tänään ja huomenna takas töihin. Tämähän muikkeli täyttääkin ensviikolla 30.. Apua. Anyway, peace and love

Ja he asuivat paratiisisaarella elämänsä loppuun asti.. NOT

Vaikka elämä Balilla on stressittömämpää kuin Suomessa, byrokratian kanssa se ei ole helppoa. Ilman työpaikkaa et voi eleillä saarella kuin kerrallaan kaksi kuukautta social viisumilla, johon tarvitset sponsorin. Ilman sponsoria voit uusia vekkulisti viisumisi kerran kuukaudessa lentämällä Indonesiasta pois saaden visa on arrival viisumin lentokentältä. Work viisumi maksaa 800e ja keskipalkka on alueittain 100- 150euroa, aikamoinen yhtälö? Lähetin vähän aikaa sitten sähköpostia paikalliselle työnantajalle, jos hän olisi valmis antamaan minulle työtä Balilta kesänajaksi. "Thank you for your application. Unfortunately we can only offer interviews to Indonesian nationals for non-managerial positions, as it is, generally not possible for foreigner to get work permit for an administrative position that can be filled my an indonesian. You will find this at all companies in Bali." Eli takaisin lähtöruutuun. Asiahan on niin, että sain harjoittelupaikan Balilta ensi syksyksi joka

Hedelmäcoktaili ilman lisäaineita

Ihmiset jotka tuntevat minut, tietävät että minulla ei ole jääkaapissa juuri koskaan mitään. Täällä on sama juttu. Ruoka maksaa paikallisessa warungissa euron luokkaa ja keittiöni täällä ei ole mikään ihmeellinen. Pidän jääkaapissa juomia lähinnä.Pari viikkoa sitten innostuin ostamaan hedelmiä paikallisesta marketista. Meidän kylältä saa lähinnä hyvin vihreitä banaaneja sekä mangoja. Tutustuin siis markisaan, mangostaniin, litsiin sekä salakiin, joista aikaisemmin tunsin ainoastaan litsin sekä markisan, joka suomessa tunnetaan myös nimellä passionhedelmä. Markisa Markisa . Kokemus oli yllättävä, koska en millään osannut yhdistää markisaa passionhedelmään koska maku täällä tropiikissa on aika erilainen, toki myös suomessa passionhedelmä on rutussa sekä tummanvärinen kun täällä markisa on kimmoisa ja keltainen, vähän niinkuin päärynän ja mandariinin sekoitus. Tutkimustyötä tehdessä selvisikin, että passionfruitia on kahta eri lajiketta ja itse söin juuri tätä golden passion frui