Siirry pääsisältöön

Matkalle Santiago De Compostelaan

Vaihdan työpaikkaa noin kuukauden päästä ja olen aivan sika onnellinen. Työpaikan vaihtaminenkaan englannissa ei kuitenkaan käy niin helposti kuin kuvittelisi. Täytyy käydä tuhat sata lappusta lippusta, terveydenhoitajakäyntiä, todistusten kopioimista ja eteenkin kaikista turhauttavin vaihe : Suosittelijat. Suosittelijoita täytyy olla vähintään kolmen vuoden ajalta ja jokaisen heidän täytyy todistaa että olen ollut ok työntekijä. Mä vihaan aiheuttaa muille ylimääräisiä töitä ja nämä refrenssit ovat juuri niitä. Onneksi sain jo pomoni tekemään yhden (joka oli muuten paskin ikinä), ja sain yliopiston opettajan kirjoittamaan toisen ja entisen pomoni porista kirjoittamaan yhden. Eli voiton puolella jo ollaan. Rikosrekisterini on myös tullut postista ja verta otettu tuberkuloosin varalta (nämä kun eivät koskaan usko että suomalaiset ovat rokotettu tubia vastaan).

Mutta siis asiaan. Koska vaihdan työpaikkaa, joudun käyttämään lomani ennen lopetustani. Englannissa ei tunneta lomarahoja, eli jos et pidä lomapäiviä, Et saa mitään kuin lämmintä kättä. Minulle on siis kertynyt puolen vuoden aikana kaksi viikkoa lomaa jotka minun on pakko pitää. Vaikka olen rahaton, pari viikkoa Lontoossa on aivan liian pitkä aika elbaamiseen, siispä mietin että mihin voisin tehdä "Semihalvan" loma matkan pariksi viikoksi. Päätin siis lähteä kävelemään Santiago De Compostelaan kahdeksi viikoksi Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitille. Matkaa reissulle tulee nin 310-330km Leonin katedraalilta Santiago De Compostelan katedraalille, jonne uskotaan että apostoli, Jeesuksen lapsenlapsi Jaakob, on haudattu.

Koko reissu on yksi merkittävämpiä krisillisiä pyhiinvaellusreittejä ja on ollut olemassa jo yli tuhat vuotta ja on yksi kolmesta reitistä, jolla voi saada syntinsä anteeksi. Kaksi muuta ovat reitit Roomaan ja Jerusalemiin. Vaikka tälle reissulle en nyt varsinaisesti lähde uskonnollisissa tarkoituksessa, onhan se kuitenkin historiallisesti merkittävä. Minulle reissu tulee olemaan itsereflektion paikka ja aika uudistautua.

 


Reitin päädyttyä passi tulee olemaan täynnä leimoja reissun aikana tehdyistä, nähdyistä jutuista ja siitä saa sitten todistuksen maalipaikalla (Santiago De Compostelan katedraalissa) suoritetusta "Compostelasta". Compostela täytyy suorittaa joko kävellen, polkupyörällä tai hevosen selässä. Jokaisen pyhiinvaeltajan täytyy matkustaa vähintään 100 km ylläolevin keinoin ja 200km jos kyseessä on polkupyörä. Todistuksena kävelystä on matkalla saadut leimat eri pysähdyspaikoista. Lisäksi pyhiinvaellus täytyy tehdä uskonnollisista, hengellisistä tai sitä etsien. Leimoja matkan aikana saa kirkoista, hostelleista, luostareista, katedraaleista ja kahviloista. Viimeisen 100km:n aikana passi täytyy olla leimattu ainakin kahdesti päivässä.

Uudet vaelluskengät, makuupussi ja reissupyyhe!
 


Sellaista siis luvassa, neljän viikon päästä tähän aikaan olen jo kävellyt 50km (toivottavasti!)

Eevis

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Synttärihulinoita ja uusia asuntoja

Pari kuukautta on mennyt tosi nopeaa uusissa duuneissa. Tykkään uudesta paikasta kovasti ja mun työkaverit on aivan huikeita. Työ on silti todella vaativaa ja olen vastuussa melkein joka päivä. Kotoutuksessa on niin tuhat ja sata asiaa jotka voi mennä pieleen ja usein kaikki meneekin niin pieleen kuin mahdollista. Silti, en kaipaa osastotyötä enää yhtään. En tippakaan. Sain asunnon sairaalan alueelta, ihan sairaalan vierestä. Janika oli mitannut että  uudelta kämpältä kestää alle 5minuuttia töihin. Kämppä on siis kaksio, jossa molemmilla meillä on omat huoneet. Asunto on suht uusi ja kiva. Oon ihan innoissani muutosta. Sen lisäksi kämppä sijaitsee myös aivan watfordin stadionin vieressä, eli kun Manchester United tulee pelaamaan täytyy vaan pelata kovasti tinderiä, jos vaikka Zlatan tulis siellä vastaan. 😏 Muuten täällä menee ihan kivasti, juhöittiin 25-vuotiasta Janika-kämppistä tänään ja huomenna takas töihin. Tämähän muikkeli täyttääkin ensviikolla 30.. Apua. Anyway, peace and love

Ja he asuivat paratiisisaarella elämänsä loppuun asti.. NOT

Vaikka elämä Balilla on stressittömämpää kuin Suomessa, byrokratian kanssa se ei ole helppoa. Ilman työpaikkaa et voi eleillä saarella kuin kerrallaan kaksi kuukautta social viisumilla, johon tarvitset sponsorin. Ilman sponsoria voit uusia vekkulisti viisumisi kerran kuukaudessa lentämällä Indonesiasta pois saaden visa on arrival viisumin lentokentältä. Work viisumi maksaa 800e ja keskipalkka on alueittain 100- 150euroa, aikamoinen yhtälö? Lähetin vähän aikaa sitten sähköpostia paikalliselle työnantajalle, jos hän olisi valmis antamaan minulle työtä Balilta kesänajaksi. "Thank you for your application. Unfortunately we can only offer interviews to Indonesian nationals for non-managerial positions, as it is, generally not possible for foreigner to get work permit for an administrative position that can be filled my an indonesian. You will find this at all companies in Bali." Eli takaisin lähtöruutuun. Asiahan on niin, että sain harjoittelupaikan Balilta ensi syksyksi joka

Hedelmäcoktaili ilman lisäaineita

Ihmiset jotka tuntevat minut, tietävät että minulla ei ole jääkaapissa juuri koskaan mitään. Täällä on sama juttu. Ruoka maksaa paikallisessa warungissa euron luokkaa ja keittiöni täällä ei ole mikään ihmeellinen. Pidän jääkaapissa juomia lähinnä.Pari viikkoa sitten innostuin ostamaan hedelmiä paikallisesta marketista. Meidän kylältä saa lähinnä hyvin vihreitä banaaneja sekä mangoja. Tutustuin siis markisaan, mangostaniin, litsiin sekä salakiin, joista aikaisemmin tunsin ainoastaan litsin sekä markisan, joka suomessa tunnetaan myös nimellä passionhedelmä. Markisa Markisa . Kokemus oli yllättävä, koska en millään osannut yhdistää markisaa passionhedelmään koska maku täällä tropiikissa on aika erilainen, toki myös suomessa passionhedelmä on rutussa sekä tummanvärinen kun täällä markisa on kimmoisa ja keltainen, vähän niinkuin päärynän ja mandariinin sekoitus. Tutkimustyötä tehdessä selvisikin, että passionfruitia on kahta eri lajiketta ja itse söin juuri tätä golden passion frui