Siirry pääsisältöön

Amsterdam-Cologne

Miten edes alkaisin kuvaamaan Amsterdamia? Sanat ei riitä kuvaaman sitä hypeä, mitä Amsterdam antaa.
Ehdottomasti yksi lempi kaupungeistani, koko maailmassa.

Menin tapaamaan Amsterdamiin ystävääni Annaa. Pari päivää Amsterdamissa hurahtikin todella nopeasti. Juotiin paljon olutta, heinekkenia tietysti.

Kyllä me kulttuuriakin kerettiin harrastamaan, käytiin katsomassa Van goh museo joka oli pienoinen pettymys itse asiassa. Olen aina ollu Van Gohin fani mutta museo ei antanut minkäänlaista kihelmöintiä. Kun taas käytiin katsomassa Anne Frankin kotitalo, oh. Varautukaa tunteen purkaukseen kun pääsee koskettamaan läheltä samoja kuvoa, mitä Anne Frank liimasi seinälleen ollessaan piilossa natseilta juutalaisvainojen aikana. Amsterdamissa saa jonottaa melkein jokaiseen museoon, mutta Anne Frankissa jono eteni todella nopeasti, ahtaanpaikan kammoisille kuitenkin tiedoksi, että jossain kohdin Annen taloa on todella ahdasta.

Tapasin myös jenkki-siskoni Allien joka oli tekemässä euro-trippiä. Siskon löytäminen olikin vähän vaikeampaa. Siskokun ei tiennyt minun tulevan hotelliin. Aluksi yritin löytää amerikkalaisia tiedustellen, jos sisko asuisi hotellissa, asui kyllä mutta ilman ryhmän nimeä en saanut tietoa huoneista. Lopulta törmäsin jenkkiin joka kertoi ryhmän nimen ja sain viisi huonetta, siitä vain koputtelemaan. Nopeaa tärppäsi mutta Allilla kesti ehkä pari minuuttia tajuta kuka olin. Nukkumassa oli ressukka. Käytiin bissellä ja käytiin läpi kaikki mitä kahdeksassa vuodessa oli tapahtunut.


Suosittelen myös kanaaliajelua mutta vain, jos löydät jonkun paikallisen ja veneen. Turistihommat vaikutti tosi tylsiltä. Itse sain mahtavan tilaisuuden lipua kanaaleista hyvässä seurassa, kuunnellen musaa ja juoden bisseä yö myöhään. Käy myös vessassa ennen matkaa, laitojen yli nouseminen voi toki olla hupaisa kokemus. (seuraajille ja nouseville)



Amsterdamissa yhdistyy kaikki eurooppalaisuus ja onkin aikuisten leikkikenttä, ihana sellainen. Amsterdam on sopivasti moraaliton ja liberaali. Palaan Amsterdamiin varmasti vielä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Synttärihulinoita ja uusia asuntoja

Pari kuukautta on mennyt tosi nopeaa uusissa duuneissa. Tykkään uudesta paikasta kovasti ja mun työkaverit on aivan huikeita. Työ on silti todella vaativaa ja olen vastuussa melkein joka päivä. Kotoutuksessa on niin tuhat ja sata asiaa jotka voi mennä pieleen ja usein kaikki meneekin niin pieleen kuin mahdollista. Silti, en kaipaa osastotyötä enää yhtään. En tippakaan. Sain asunnon sairaalan alueelta, ihan sairaalan vierestä. Janika oli mitannut että  uudelta kämpältä kestää alle 5minuuttia töihin. Kämppä on siis kaksio, jossa molemmilla meillä on omat huoneet. Asunto on suht uusi ja kiva. Oon ihan innoissani muutosta. Sen lisäksi kämppä sijaitsee myös aivan watfordin stadionin vieressä, eli kun Manchester United tulee pelaamaan täytyy vaan pelata kovasti tinderiä, jos vaikka Zlatan tulis siellä vastaan. 😏 Muuten täällä menee ihan kivasti, juhöittiin 25-vuotiasta Janika-kämppistä tänään ja huomenna takas töihin. Tämähän muikkeli täyttääkin ensviikolla 30.. Apua. Anyway, peace and love

Ja he asuivat paratiisisaarella elämänsä loppuun asti.. NOT

Vaikka elämä Balilla on stressittömämpää kuin Suomessa, byrokratian kanssa se ei ole helppoa. Ilman työpaikkaa et voi eleillä saarella kuin kerrallaan kaksi kuukautta social viisumilla, johon tarvitset sponsorin. Ilman sponsoria voit uusia vekkulisti viisumisi kerran kuukaudessa lentämällä Indonesiasta pois saaden visa on arrival viisumin lentokentältä. Work viisumi maksaa 800e ja keskipalkka on alueittain 100- 150euroa, aikamoinen yhtälö? Lähetin vähän aikaa sitten sähköpostia paikalliselle työnantajalle, jos hän olisi valmis antamaan minulle työtä Balilta kesänajaksi. "Thank you for your application. Unfortunately we can only offer interviews to Indonesian nationals for non-managerial positions, as it is, generally not possible for foreigner to get work permit for an administrative position that can be filled my an indonesian. You will find this at all companies in Bali." Eli takaisin lähtöruutuun. Asiahan on niin, että sain harjoittelupaikan Balilta ensi syksyksi joka

Hedelmäcoktaili ilman lisäaineita

Ihmiset jotka tuntevat minut, tietävät että minulla ei ole jääkaapissa juuri koskaan mitään. Täällä on sama juttu. Ruoka maksaa paikallisessa warungissa euron luokkaa ja keittiöni täällä ei ole mikään ihmeellinen. Pidän jääkaapissa juomia lähinnä.Pari viikkoa sitten innostuin ostamaan hedelmiä paikallisesta marketista. Meidän kylältä saa lähinnä hyvin vihreitä banaaneja sekä mangoja. Tutustuin siis markisaan, mangostaniin, litsiin sekä salakiin, joista aikaisemmin tunsin ainoastaan litsin sekä markisan, joka suomessa tunnetaan myös nimellä passionhedelmä. Markisa Markisa . Kokemus oli yllättävä, koska en millään osannut yhdistää markisaa passionhedelmään koska maku täällä tropiikissa on aika erilainen, toki myös suomessa passionhedelmä on rutussa sekä tummanvärinen kun täällä markisa on kimmoisa ja keltainen, vähän niinkuin päärynän ja mandariinin sekoitus. Tutkimustyötä tehdessä selvisikin, että passionfruitia on kahta eri lajiketta ja itse söin juuri tätä golden passion frui