Siirry pääsisältöön

pysakkeja

Krasnoyarskista jatkettiin Irkutsiin koska ei saatu Sludjankaan lippuja. Mikolla oli hieno suunnitelma mita me nahdaan Irkutsissa kunnes paastyamme Irkutsin juna-asemalle ja saatiin liput Sludjankaan etta lipussa ei lue milloin se lahtee. Tiedettiin etta kyse on elektrisesta junasta joka ei ole sama juttu kuin naa tavalliset ekspressit milla yleensa kuljetaan. Paiva sitten menikin jonotellessa tiskilta toiselle kysellen, etta mihinkohan aikaan taa juna mahtais lahtea ja miltakohan raiteelta. Saatiin kolme aikaa paperille mahdollisista lahtoajoista. No sehan auttoi meita paljon?
Paras vastaus mita Mikko sai tiskilta sanottuaan "hello" oli "STOP!". - Taalla tykataan puhua englantia sitten niin paljon etta..
Itse taytyy sanoa etta alkoi jo aikalailla kiukustuttamaan tama kulttuuri siina vaiheessa ja ehka myos siksi eniten etta en oikeasti itse opetellut Venajaa ennen reissua.

Lopulta me selvittiin junaan (me selvitaan aina) ja saavuttiin pienelle taajamalle. Sanoin heti Mikolle etta taa oli varmaan taas tosi hyva idea taa 18.000 ihmisen Sludjanka. No oltiinpa nahty Baikal junan ikkunasta sentaan.

Mina viihdytin juna-asemalla itseani pienen kissanpennun kanssa ja katsoin rikossarjoja milisin kanssa kun Mikko kavi kavelemassa Baikal-jarvella. (Eka kerta kaikkea). Paatettiin kuitenkin, etta vaikka kuinka suloinen paikka Sludjanka onkin, jatketaan matkaa eteenpain..

Kommentit

  1. Salla17. heinäkuuta 2013 klo 5.59

    Hahaa :) Mullekin on käynyt sama STOP-tilanne. Se on superhämmentävää. Ihania kirjoituksia. Tuli hirvee matkakuume. T: Salla

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Synttärihulinoita ja uusia asuntoja

Pari kuukautta on mennyt tosi nopeaa uusissa duuneissa. Tykkään uudesta paikasta kovasti ja mun työkaverit on aivan huikeita. Työ on silti todella vaativaa ja olen vastuussa melkein joka päivä. Kotoutuksessa on niin tuhat ja sata asiaa jotka voi mennä pieleen ja usein kaikki meneekin niin pieleen kuin mahdollista. Silti, en kaipaa osastotyötä enää yhtään. En tippakaan. Sain asunnon sairaalan alueelta, ihan sairaalan vierestä. Janika oli mitannut että  uudelta kämpältä kestää alle 5minuuttia töihin. Kämppä on siis kaksio, jossa molemmilla meillä on omat huoneet. Asunto on suht uusi ja kiva. Oon ihan innoissani muutosta. Sen lisäksi kämppä sijaitsee myös aivan watfordin stadionin vieressä, eli kun Manchester United tulee pelaamaan täytyy vaan pelata kovasti tinderiä, jos vaikka Zlatan tulis siellä vastaan. 😏 Muuten täällä menee ihan kivasti, juhöittiin 25-vuotiasta Janika-kämppistä tänään ja huomenna takas töihin. Tämähän muikkeli täyttääkin ensviikolla 30.. Apua. Anyway, peace and love
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ja he asuivat paratiisisaarella elämänsä loppuun asti.. NOT

Vaikka elämä Balilla on stressittömämpää kuin Suomessa, byrokratian kanssa se ei ole helppoa. Ilman työpaikkaa et voi eleillä saarella kuin kerrallaan kaksi kuukautta social viisumilla, johon tarvitset sponsorin. Ilman sponsoria voit uusia vekkulisti viisumisi kerran kuukaudessa lentämällä Indonesiasta pois saaden visa on arrival viisumin lentokentältä. Work viisumi maksaa 800e ja keskipalkka on alueittain 100- 150euroa, aikamoinen yhtälö? Lähetin vähän aikaa sitten sähköpostia paikalliselle työnantajalle, jos hän olisi valmis antamaan minulle työtä Balilta kesänajaksi. "Thank you for your application. Unfortunately we can only offer interviews to Indonesian nationals for non-managerial positions, as it is, generally not possible for foreigner to get work permit for an administrative position that can be filled my an indonesian. You will find this at all companies in Bali." Eli takaisin lähtöruutuun. Asiahan on niin, että sain harjoittelupaikan Balilta ensi syksyksi joka
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hedelmäcoktaili ilman lisäaineita

Ihmiset jotka tuntevat minut, tietävät että minulla ei ole jääkaapissa juuri koskaan mitään. Täällä on sama juttu. Ruoka maksaa paikallisessa warungissa euron luokkaa ja keittiöni täällä ei ole mikään ihmeellinen. Pidän jääkaapissa juomia lähinnä.Pari viikkoa sitten innostuin ostamaan hedelmiä paikallisesta marketista. Meidän kylältä saa lähinnä hyvin vihreitä banaaneja sekä mangoja. Tutustuin siis markisaan, mangostaniin, litsiin sekä salakiin, joista aikaisemmin tunsin ainoastaan litsin sekä markisan, joka suomessa tunnetaan myös nimellä passionhedelmä. Markisa Markisa . Kokemus oli yllättävä, koska en millään osannut yhdistää markisaa passionhedelmään koska maku täällä tropiikissa on aika erilainen, toki myös suomessa passionhedelmä on rutussa sekä tummanvärinen kun täällä markisa on kimmoisa ja keltainen, vähän niinkuin päärynän ja mandariinin sekoitus. Tutkimustyötä tehdessä selvisikin, että passionfruitia on kahta eri lajiketta ja itse söin juuri tätä golden passion frui
2 kommenttia
Lue lisää