Siirry pääsisältöön

Ulan-Ude

Nyt on siis takana historiani kauhein junamatka. Juna 326. Mikko pelottelee etta joudutaan viela matkustamaan silla junalla mutta ma en suostu, en suostu!
Sludjankan asemalta paastiin junaan jossa oli vaihteeksi yhta keljumpi junaemanta. Vaunussa meita odotti kaksi leppoisaa ja puheliasta Venalaista jotka oli juoneet pullon Finlandiaa. Eli todella huumorisia kavereita. Onneksi saatiin sentaan yksi vitsi lohkaistua finlandia pullosta ennen kuin painuin ylos sankyyn, nyt oli vaan sellainen olo etta en jaksa olla seurallinen.
Yolla juna teki useamman tonayksen, luultiin aluksi etta se oli tormannyt karhuun mutta ei se ollut, kunhan vaan kolisi ja toksahteli. Se oli vissiin ihan normaalia.
Aamulla herattiin siihen etta koko vaunu savusi, kysyin venalaisilta mita nyt tapahtuu? onko vaunu tulessa? Venalaiset vaan nauraa alakerrassa ja laittaa takaisin nukkumaan.
Mikko ymmarsi sen verran emantia, etta nyt siirrytaan toiseen vaunuun odottamaan pysakkia. Ei me lopulta tietty mika siella paloi tai vuosi. Kerran aikaisemmin tormattiin myos Irkutsin juna-asemalla tulipaloon, ei siella kukaan oikein mitaan siihen sanonut.

Nyt siis kuitenkin Ulan-Udessa. Tarkoitus oli jo jatkaa matkaa Mongoliaan mutta joudumme odottamaan tata ihanaa 326 junaa, etta voimme jatkaa matkaa huomenna. Eilen nahtiin kuitenkin maailman suurin Leninin paa ja syotiin mahtavaa Korealaista ruokaa.
Postikortteja ei olla loydetty kokomatkan ajalta. Ehka Mongolista loytyy, tieda hanta

Pusuja ja haleja!

ps. Aikaerokin on aika melkoinen. Junat kulkevat kokoajan Moskovan aikaa, mutta itse pitaisi olla ajassa joka on +5 Moskovan aikaa. Alkaa tassa itsekkin olla aika sekaisin. No nukutaan aina kun vasyttaa.

Kommentit

  1. Hei matkaajat. Olen yrittänyt laittaa tekstiviestejä. Tänään lueskelin matkakertomustanne. Aikamoista. Onneksi ette ainakaan kirjoittanut mistään ihan hälyyttävästä. Eevalla on varmaan pieniä hankaluuksia kasvisruokavalionsa kanssa. Havainto, että ihmiset ovat ystävällisiä on aika universaali. Siitä osaa aina iloisesti yllättyä. Kun olitte poistuneet Moskovasta, niin siellä alkoi sataa jäävettä ja mm. lentokentät suljettu. Tänne on vaihteeksi luvattu lisää lunta ja pakkasta! Missäs te olette ottamassa vastaan uutta vuotta? Nauttikaa matkastanne, kohtahan olette perillä Pekingissä. Junamatkailu Venäjän halki on mitä ilmeisimmin kasvattava kokemus! Kaikkea hyvää teille ja lämpimiä ajatuksia. H ja O

    VastaaPoista
  2. Kiitos Helena kommenteista, kylla tama on mukava reissu meille ollut :)
    Nyt vietetaan uuttavuotta Mongoliassa ja ensiviikolla siirrytaan Pekinkiin.

    EEVa

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Synttärihulinoita ja uusia asuntoja

Pari kuukautta on mennyt tosi nopeaa uusissa duuneissa. Tykkään uudesta paikasta kovasti ja mun työkaverit on aivan huikeita. Työ on silti todella vaativaa ja olen vastuussa melkein joka päivä. Kotoutuksessa on niin tuhat ja sata asiaa jotka voi mennä pieleen ja usein kaikki meneekin niin pieleen kuin mahdollista. Silti, en kaipaa osastotyötä enää yhtään. En tippakaan. Sain asunnon sairaalan alueelta, ihan sairaalan vierestä. Janika oli mitannut että  uudelta kämpältä kestää alle 5minuuttia töihin. Kämppä on siis kaksio, jossa molemmilla meillä on omat huoneet. Asunto on suht uusi ja kiva. Oon ihan innoissani muutosta. Sen lisäksi kämppä sijaitsee myös aivan watfordin stadionin vieressä, eli kun Manchester United tulee pelaamaan täytyy vaan pelata kovasti tinderiä, jos vaikka Zlatan tulis siellä vastaan. 😏 Muuten täällä menee ihan kivasti, juhöittiin 25-vuotiasta Janika-kämppistä tänään ja huomenna takas töihin. Tämähän muikkeli täyttääkin ensviikolla 30.. Apua. Anyway, peace and love

Ja he asuivat paratiisisaarella elämänsä loppuun asti.. NOT

Vaikka elämä Balilla on stressittömämpää kuin Suomessa, byrokratian kanssa se ei ole helppoa. Ilman työpaikkaa et voi eleillä saarella kuin kerrallaan kaksi kuukautta social viisumilla, johon tarvitset sponsorin. Ilman sponsoria voit uusia vekkulisti viisumisi kerran kuukaudessa lentämällä Indonesiasta pois saaden visa on arrival viisumin lentokentältä. Work viisumi maksaa 800e ja keskipalkka on alueittain 100- 150euroa, aikamoinen yhtälö? Lähetin vähän aikaa sitten sähköpostia paikalliselle työnantajalle, jos hän olisi valmis antamaan minulle työtä Balilta kesänajaksi. "Thank you for your application. Unfortunately we can only offer interviews to Indonesian nationals for non-managerial positions, as it is, generally not possible for foreigner to get work permit for an administrative position that can be filled my an indonesian. You will find this at all companies in Bali." Eli takaisin lähtöruutuun. Asiahan on niin, että sain harjoittelupaikan Balilta ensi syksyksi joka

Hedelmäcoktaili ilman lisäaineita

Ihmiset jotka tuntevat minut, tietävät että minulla ei ole jääkaapissa juuri koskaan mitään. Täällä on sama juttu. Ruoka maksaa paikallisessa warungissa euron luokkaa ja keittiöni täällä ei ole mikään ihmeellinen. Pidän jääkaapissa juomia lähinnä.Pari viikkoa sitten innostuin ostamaan hedelmiä paikallisesta marketista. Meidän kylältä saa lähinnä hyvin vihreitä banaaneja sekä mangoja. Tutustuin siis markisaan, mangostaniin, litsiin sekä salakiin, joista aikaisemmin tunsin ainoastaan litsin sekä markisan, joka suomessa tunnetaan myös nimellä passionhedelmä. Markisa Markisa . Kokemus oli yllättävä, koska en millään osannut yhdistää markisaa passionhedelmään koska maku täällä tropiikissa on aika erilainen, toki myös suomessa passionhedelmä on rutussa sekä tummanvärinen kun täällä markisa on kimmoisa ja keltainen, vähän niinkuin päärynän ja mandariinin sekoitus. Tutkimustyötä tehdessä selvisikin, että passionfruitia on kahta eri lajiketta ja itse söin juuri tätä golden passion frui