Viime aikoina on tapahtunut paljon, vauvvoja syntynyt ja hyvästelty ihania työkavereita ja käyty vielä kurkkimassa viimeisiä Porin kolkkia ja tietysti: pakattu. Lähden tänään kohti etelä-suomea äitin, iskän ja mummon luokse vielä yökylään ja sitten lähden tapani mukaan lähemmäksi Helsinki-Vantaata. Minulla on paha tapa unohtaa asioita, joten on vielä aikaa käydä shoppailemassa Helsingissä. Minkään tärkeän tääksejättäminen ei toki ole käytännössä mahdollista koska olen pakannut koko omaisuuteni reissuun (Yksi rinkka, kaksi perästävedettävää: toisessa talvivaatteita joka jää äitin ja iskän luokse, toinen lentokoneeseen.) Kaverini sanoi eilen, ettei tiedä olisko valmis vaan jättämään kaikkea hups noi vaan. Eihän se sillä tavalla tapahdukkaan vaan tämä on taas ollut monen kuukauden prosessi. Olen kerännyt tähän blogiin minulle usein esitettäviä kysymyksiä "kaiken jättämisestä" Olet yksi niistä ihmisistä, jotka ovat uskaltaneet jättää ”kaiken taakseen” ja lähteneet kiertämä