Kuten olen jo aikasemmin maininnut, me ei pomon kanssa oltu ihan samoilla aaltopituuksilla ja keskiviikkona oli aika arvioinnille. Koeaikani piti loppua huhtikuun alussa, siispä oli aika arvioida minut ja mitä on tapahtunut parin kuukauden aikana, Olin ajatellut aluksi että kirjoitan listan kaikesta pomon tekemisistä ja annan vaan paukkua. Räiskyvästä luonteestani huolimatta tiedän milloin pidän vaan suuni kiinni ja päätin, että vanhalle naiselle on turha jupista niin annoin olla. Sen sijaan keskustelu kääntyikin siihen, että kuinka onneton olen hänen mielestään olen työpaikassa. Halusin kirkua ja huutaa että hänelle että sinä olet oikeastaan ainoa syy miksi olisin onneton tässä paikassa. Mut kuten aikaisemmin sanoin, pidin suuni kiinni, purin huulta ja kuuntelin vain. Lopputulos oli, että hänen mielestään olisi hyvä että vaihtaisin osastolle "oppimaan". Siis niin jaloa! Mutta minä en ihan niin tyhmä ole. Pomo oli hankkiutunut eroon kuukausi aikaisemmin espanjalaisesta hoitaj