Postikortteja maailmalta.

  Hiphei hurraa. Onko mitään parempaa fiilistä, kuin se kun saa lentolipun varausnumeron käteensä? Kahdeksan kuukauden hampaan kiristelyn jälkeen Suomessa olen taas saannut elämälleni suunnan.   Minunhan ei toki pitänyt enää matkustaan aasiaan, eteenkään Indonesiaan, johon olen kehittänyt pienen rakkausvihasuhteen. Sain kuitenkin sellaisen tarjouksen lähteä, että jopa kaksi päivää kerkesin asiaa miettiä. Ajatelkaas, ihan rationaalisesti mietin asiaa kunnes tajusin puhuttuani ystäväni kanssa, että haloo Eeva nyt lähdet reissuun. No minäpä siis lähden.   Elikkä siis, kahden kuukauden päästä tulee bikinit käyttöön. Tämä nainen nimittäin lähtee takaisin Balille.   Eevis

Viimeviikot Balilla ovat olleet uskomattoman stressaavia: muutettiin uuteen taloon ja tuntuu, että meillä ja indonesialaisilla on vähän erikäsitykset sitä, mikä on puhdasja kunnossa oleva asia. Nyt kuitenkin talo on siisti, kaikki valot ja internet toimii. Meidän talossa majoittuu tällähetkellä viisi ihmistä, niinpä päätin lähteä midseason lomalle Sulawedelle, Pohjois-Indonesiaan. Lentokoneessa matkalla pohjoiseen törmäsin mielenkiintoiseen artikkeliin Tassapon Bijleveldiltä (CEO, Thai air asia) jossa hän kirjoitti kodista. Itsehän olen aikaisemmin kirjoittanut kandin kodin merkityksestä maahanmuuttajille. Makassar on kiva kaupunki lyhyelle viikonloppulomalle, mutta en voinut olla kaipaamatta takaisin Balille. Makassarin satama Usein minulta kysytään, mikä on lempikohteeni matkustaa? Vastaan yleensä, että jokaisella paikalla on oma juttunsa. Jokainen paikka antaa jotain minulle, oli se sitten kanariansaaret tai ruotsi, ne ovat aina kokemuksia. Bali on kuitenkin eri luokkaan...

Balilla on ollut aivan ihanaa ja kaikki asiat rullailee vallan mainiosti. Kävin viime viikolla Jakartassa jossa ystäväni Ninan kanssa valuimme junalla slummien ohi. Balilla asuessa ei näe tätä, olemme paratiisisaarella, jossa saa kaiken. Vaikka Indonesia on noussut talousvasvullaan suureksi ASEAN kumppaniksi on sillä vielä paljon opittavaa saadakseen potentiaalisemman roolin kansainvälisesti. Joskus kulkiessa Balilla ilmastoiduissa busseissa katsellen "GO GREEN" kylttejä, unohtaa että Indonesia on edelleen kehitysmaa. Maan väestöstä noin 12 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna Indonesia on sijalla 121/187 (2012.) Maalla on suuria ihmisoikeusongelmia. Esimerkiksi kuolemantuomion olemassa olo, uskonnonvapauden rajallisuus, ilmaisuvapauden rajoittaminen sekä entisten poliitikkojen ihmisoikeusrikosten läpi käymättömyys lisää epärehellisyyden ilmapiiriä. Presidentti Suharton (piti valtaa 1967-1998) mukaan ihmisoikeuksia voitii...