Postikortteja maailmalta.

Tällä viikolla tuntuu että about kaikki mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Mulla on aina ollut päämääriä elämässäni ja mulla aina pitää olla suunnitelma. Nyt vaan tuntuu että minkä tahansa suunnitelman saan päähäni, ei se toimi. Jokaiseen tulee iso mutta tai muu mahdottomuus. En ole koskaan ajatellut, että en pystyisi olla saavuttamatta mitään, mutta joskus kun joku asia on niin vaikea, tulee mielen että onkohan tässä nyt mitään järkeä. Pakkaan tässä samalla kamojani, muutan reilun kuukauden päästä Balille. Paljonhan tavaroita minulla ei olekkaan: omistan kolme matkalaukkua, kaksi kahvikuppia, kasan kosmetiikkatuotteita ja vaatteita. Silti matkalaukkujen pakkaaminen tuo jonkinlaisen reflektoinnin aiheen. Eräs ystäväni sanoi minulle noin vuosi sitten, että ethän sä ikuisesti voi olla koditon, jossain vaiheessahan sun pitää asettua. Vastasin tälle ystävälle, että vai onko se, mitä sä haluat? Tarviiko mun haluta samoja asioita? Olin tuossa taannoin työhaastattelussa...

  Hiphei hurraa. Onko mitään parempaa fiilistä, kuin se kun saa lentolipun varausnumeron käteensä? Kahdeksan kuukauden hampaan kiristelyn jälkeen Suomessa olen taas saannut elämälleni suunnan.   Minunhan ei toki pitänyt enää matkustaan aasiaan, eteenkään Indonesiaan, johon olen kehittänyt pienen rakkausvihasuhteen. Sain kuitenkin sellaisen tarjouksen lähteä, että jopa kaksi päivää kerkesin asiaa miettiä. Ajatelkaas, ihan rationaalisesti mietin asiaa kunnes tajusin puhuttuani ystäväni kanssa, että haloo Eeva nyt lähdet reissuun. No minäpä siis lähden.   Elikkä siis, kahden kuukauden päästä tulee bikinit käyttöön. Tämä nainen nimittäin lähtee takaisin Balille.   Eevis

Saavuin Indonesiasta kotiin noin kaksi kuukautta sitten ja elämä on ollut yhtä hulabaloota. Melkein heti ostin lennot Saksaan tapaamaan opiskelukavereitani, jotka tapasin Balilla opiskellessa. En ole ennen käynyt Hampurissa. Kokemus oli siis uusi Saksan toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Löysimme ruotsalaisen Sofien kanssa suht edullisen hostellin metrojen yhteydestä, jota kumpikaan ei onnistunut löytämään. Itse saavuin noin neljä tuntia ennen Sofieta ja lähetin viestin kääntymisestä oikeaan suuntaan, mutta Sofie ei tietenkään saanut viestiä tarpeeksi aikaisin. Seuraavana päivänä tapasimme ystävämme Janinan joka vei meidät kiertelemään Hampurin designliikkeitä ja kuppiloita. Myöhemmin illalla tuli Jenny, Marisa, Vanessa ja Lisa. Jenny oli vuokrannut meille kivan kämpän ihan Berlinin torin läheltä. Illalla käytiin katselemassa yöelämää Reeperbahnilla.  Reeperbahn on tunnettu sen maksullisista naisistaan ja kaduista, johon naiset eivät ole sallittua päästä. Yli miljoon...

Sain kunnian lähteä vaihtariporukan kanssa Lembonganille. Olen suunnitellut saarireissua jo iät ja ajat mutta jostain syystä en ole saanut aikaiseksi lähteä. Totuus lienee se, että vihaan laivoja. Jos et vielä ymmärtänyt, niin vihaan laivoja. Ruotsinristeilyt ovat minulle kaamea painajainen. En edes muista milloin olisin viimeksi jossain purkissa istunut, no ehkä Tallinnaan pari vuotta takaperin Iinan kanssa. Mutta siis: vihaan laivoja. Ensimmäinen takaisku tulikin kun lopulta join satamaan ja näin merenkäynnin. Ei jeesus, en varmasti mene tonne. Kyse ei niinkään ole siitä, että minulle tulisi pahaolo, en vaan kykene istumaan missään paikassa mistä ei pääse ulos. Tämä luo minulle ääretöntä ahdistusta ja näin on ollut jo kymmenen vuotta. Pari kymmentä paniikkipuhelua Kaisalle ja Amerikkaan päästiin lopputulokseen: päätä vasta sitten kun näet veneen että menetkö sinne. Lopulta kun vene tuli nousin kuin robotti astellen pehmeään hiekkaan, täälläpäin veneet tulevat suoraan beachille, jot...

Syksy tulee ja pakarat palaa Aloitin pari viikkoa sitten työharjoittelun Asia Exchangella täällä Balilla. Asia exchange on organisaatio joka mahdollistaa edullisen opiskelija-vaihdon Aasiaan. Balilla on nyt 148 vaihtaria ja kyllä, tekemistä riittää. Meillä on tyyppejä ympäri maailmaa, ihan pari mainitakseni on Amerikkaa, Australiaa, Ranskaa, Kreikkaa, Saksaa, Suomea... eli todella värikäs joukko. Aikani on siis mennyt aikalailla opiskelijoiden kanssa koheltamisessa. Työni on todella monipuolinen ja vaikka sormi meneekin välillä suuhun, niin olen kyllä nauttinut todella paljon hommasta. Voinpa sanoa, että on unelma työpaikka, kaikkine kulttuureineen ja ongelmineen. Vaihtareiden kanssa Seranganissa. Jännää tässä työharjoittelijana olossa on, että en uskonut että oma näkökulma ja kontrasti on näin erilainen verrattuna aikaisempiin vaihtokokemuksiin. Itsehän kuitenkin juuri lopetin oman vaihtarilukukauteni.  Istuin torstaina yksien vaihtarien bileissä ja tajusin katteleva...

Vaikka elämä Balilla on stressittömämpää kuin Suomessa, byrokratian kanssa se ei ole helppoa. Ilman työpaikkaa et voi eleillä saarella kuin kerrallaan kaksi kuukautta social viisumilla, johon tarvitset sponsorin. Ilman sponsoria voit uusia vekkulisti viisumisi kerran kuukaudessa lentämällä Indonesiasta pois saaden visa on arrival viisumin lentokentältä. Work viisumi maksaa 800e ja keskipalkka on alueittain 100- 150euroa, aikamoinen yhtälö? Lähetin vähän aikaa sitten sähköpostia paikalliselle työnantajalle, jos hän olisi valmis antamaan minulle työtä Balilta kesänajaksi. "Thank you for your application. Unfortunately we can only offer interviews to Indonesian nationals for non-managerial positions, as it is, generally not possible for foreigner to get work permit for an administrative position that can be filled my an indonesian. You will find this at all companies in Bali." Eli takaisin lähtöruutuun. Asiahan on niin, että sain harjoittelupaikan Balilta ensi syksyksi joka ...

Reissussa ollaan oltu nyt yli 10viikkoa. Aika menee hurjan nopeasti. Kuherruskuukausi on ohi ja arki on ottanut paikkansa. On tullut kyselyitä siitä, että millaista on opiskella Balilla ja opiskellaanko täällä oikeasti yhtään mitään. Valaisen tässä blogissani vähän millaista on opiskelella jumalten saarella. Lukioille tiedoksi, että opiskelen Suomessa Turun yliopistossa, pääaineenani kulttuuriperinnön tutkimus. Opettaja selittää Indonesian symbolia. (Kaikki muut opiskelijat istuu takana) Olen nyt opiskellut Udyanan yliopistossa kaksi kuukautta. Saya mahasiswi Universitas Udayana ( = Olen yliopisto-opiskelija (tyttö) Udyanan yliopistossa/ Opiskelen Udyanan yliopistossa. Indonesian kielessä ei ole juurikaan prepositioita sanoja vaan tungetaan toisten perään tietyssä järjestyksessä.) Meidän luokalla on 38 opiskelijaa Saksasta, Suomesta, Tanskasta sekä Ruotsista. Kaikki opiskelu tapahtuu englanniksi. Tottakai bahasaa käytämme parhaamme mukaan, mutta osaamme sitä vielä niin vähän. ...

"Saya senang di sini" Tarkoittaa "I love it here". Olen kotiutunut Balille oikein hyvin. Jopa niin, että täytyy laittaa yöksi ilmastointi pois päältä, koska tulee vilu. Tänään ajoin koko päivän neuleessa, olihan päivän alin +26c. Ostin pinkin kypärän etten varmasti erottuisi massasta. Bule on bule vaikka rasvassa paistaisi. Luulin jo olevani ruskea ja upea ilmestys rannalla. Besar? Dont worry, we have your size! Suomessa koin olevani kontrollifriikki. Täällä seikkailu ja tiedottomuus innostaa minua. Asiat on niinkuin ovat, minkäs sille mahtaa. Joskus sataa, joskus aurinko paistaa. Ei haittaa vaikka varpaat kastuu, pian ne kuivuu kuitenkin. Indonesialaiset ovat uskomattoman iloisia ja avuliaita: Apa kabar? Baik Baik, kiitos hyvää. Aina en kuitenkaan ymmärrä, miten on mahdollista että sanasta mudostuu lopulta tidak → tak → nggak → gak? Indonesialaisia aina kiinostaa mihin olen menossa: Transport? Di Mana?, jalan jalan saja, käveleskelen vain. Tilaan ruokaa su...

Ihmiset jotka tuntevat minut, tietävät että minulla ei ole jääkaapissa juuri koskaan mitään. Täällä on sama juttu. Ruoka maksaa paikallisessa warungissa euron luokkaa ja keittiöni täällä ei ole mikään ihmeellinen. Pidän jääkaapissa juomia lähinnä.Pari viikkoa sitten innostuin ostamaan hedelmiä paikallisesta marketista. Meidän kylältä saa lähinnä hyvin vihreitä banaaneja sekä mangoja. Tutustuin siis markisaan, mangostaniin, litsiin sekä salakiin, joista aikaisemmin tunsin ainoastaan litsin sekä markisan, joka suomessa tunnetaan myös nimellä passionhedelmä. Markisa Markisa . Kokemus oli yllättävä, koska en millään osannut yhdistää markisaa passionhedelmään koska maku täällä tropiikissa on aika erilainen, toki myös suomessa passionhedelmä on rutussa sekä tummanvärinen kun täällä markisa on kimmoisa ja keltainen, vähän niinkuin päärynän ja mandariinin sekoitus. Tutkimustyötä tehdessä selvisikin, että passionfruitia on kahta eri lajiketta ja itse söin juuri tätä golden passion frui...

Balilla on ollut aivan ihanaa ja kaikki asiat rullailee vallan mainiosti. Kävin viime viikolla Jakartassa jossa ystäväni Ninan kanssa valuimme junalla slummien ohi. Balilla asuessa ei näe tätä, olemme paratiisisaarella, jossa saa kaiken. Vaikka Indonesia on noussut talousvasvullaan suureksi ASEAN kumppaniksi on sillä vielä paljon opittavaa saadakseen potentiaalisemman roolin kansainvälisesti. Joskus kulkiessa Balilla ilmastoiduissa busseissa katsellen "GO GREEN" kylttejä, unohtaa että Indonesia on edelleen kehitysmaa. Maan väestöstä noin 12 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna Indonesia on sijalla 121/187 (2012.) Maalla on suuria ihmisoikeusongelmia. Esimerkiksi kuolemantuomion olemassa olo, uskonnonvapauden rajallisuus, ilmaisuvapauden rajoittaminen sekä entisten poliitikkojen ihmisoikeusrikosten läpi käymättömyys lisää epärehellisyyden ilmapiiriä. Presidentti Suharton (piti valtaa 1967-1998) mukaan ihmisoikeuksia voitii...

Ketään ei vahingoitettu videota kuvatessa. Älkää ottako liian vakavasti. Video kuvattiin Pointer ry:n international sitsejä varten Poriin, jossa aloitti nyt kourallinen vaihto-oppilaita. Peace, lov, Eeva

Hassua sanoa että aika rientää nopeasti paikassa jossa samaan aikaan aika pysähtyy. Ensimmäinen kouluviikko on ohi Uduyanan yliopistossa, kavereiden kesken "Unud". Heivasin lopulta kirjallisuuden kurssit pois ja sen sijaan opiskelen nyt kulttuuria, kieltä, lakia, kauppatieteitä sekä turismia. Koko Balin saarihan elää turismista. Olen usein miettinyt travellerina omaa turismi jalanjälkeäni paikkojen tuhoajana, mutta tällaisella paikalla kun nyt olen, ihmisten täysi elinkeino elää minusta ja siitä, miten kulutan täällä rahani. Bali on siis yksi Indonesian yli 17000sta saaresta. Tämä jumalten saareksi kutsuttu Bali sijaitsee kahdeksan ja yhdeksän asteen välissä eteläistä leveyttä. Pohjoisessa sijaitsee Jaavanmeri sekä etelässä Intian valtameri. Balilla asuu noin kolme miljoonaa ihmistä joista suurin osa on hinduja. Löydettiin myös Balin eteläisin paikka kun liftasin kahden Aussin kanssa pieneen poukamaan, mieli lepää kun voi osoittaa vaan eteenpäin "Tuolla on Australia...

Oon ollu reissussa nyt noin kuukauden ja yleisesti voin todeta, että on mennyt aika mukavasti yhtä koti-ikävä itkua lukuunottamatta (Olin valvonut siinävaiheessa yli 24h putkeen). Aika on mennyt siivillä, uskomatonta ajatella, että neljässä viikossa olen kerennyt käydä läpi kolmen eri maan maahantulokortit enkä toistaiseksi ole kokenut minkäänlaista kulttuurishokkia. Maanantaina oli kuitenkin sellainen päivä, että raahauduin kouluun tosi kipeenä (älkää pelätkö ei mitään ameeboja, lähinnä superilmastoinnista johtuvaa flunssaa) että oli sellanen olo, odottaessaan taksia 45 minuuttia polttavassa auringossa ja asfaltti alkaa tekemään kuvioita silmissä, että nyt ei jaksa. Lopulta kuitenkin taksi tuli ja pääsin nukkumaan ilmastoidulle takapenkille, taksi körötteli jokea pitkin rauhallisesti että mun ei tarvinut jäädä ruuhkaan. (Asun ihan Balin eteläosassa, Bukitin niemessä.) Siinä sitten kuitenkin taksilla ajaessa ohitettiin palmupuita, lehmiä, kalastajia samalla radiossa soiden ak...

Olen tässä pari päivää heitellyt tavaroita kolmeen eri pinoon: roskiin, reissuun ja talteen. Samalla kun olen taltioinut elämääni pahvilaatikoihin olen pohtinut mitä kaikkea tarvitsenkaan mahdollisesti seuraavalle reissulle koska ensimmäistä kertaa en tiedä kestääkö se puolivuotta vai kaksi. Yleensä teen listan tarvittavista tavaroista, aloinkin sitten googlettelemaan tuleeko Balilla iltaisin kylmä ja mitä varsinaisesti tarvitsen mukaan. Olen matkustanut aikalaisen paljon ja ajattelin, että jaan pari vinkkiä tässä samalla kun pohdin mitä itse tarvitsen reissulle. Reissulle mukaan: - Löysähköjä toppeja ja t-paitoja - konservatiivisia vaatteita tarpeen varalta: joudut temppeleihin ja muihin paikkoihin missä ei ole soveliasta näyttää paljasta pintaa samalla tavalla kuin täällä, huivi suojaa hyvin olkapäät - Yksi pitkähiainen superilmastointiin (lentokentät, kahvilat) - Yhdet fiksut housut, yhdet mukavat housut - Kaksi kappaletta mekkoa - Yhdet tyttöily kengät, yhdet hyvät k...