Postikortteja maailmalta.

Muutin Lontooseen reilu viikko sitten ja siitä lähtien koko elämä on ollut yhtä hullynmyllyä ja juoksentelua paikasta toiseen. Olen aivan hurmioutunut tästä alueesta missä asun nyt Lontoossa mutta vietän nyt paljon vähemmän aikaa kotona kuin ennen. Suurin osa ajasta menee istuessa päivittäin tubessa tai kahvijonossa, myös töissä luonnollisesti.  Pian muuttoni jälkeen lähdin käymään myös pikareissulla Tanskassa. Kävin tapaamassa ihanaa kummipoikaani Tobiasta josta on tullut jo toosi iso tyyppi! seitsemän vuotta! Olin valitettavasti kipea suurimman osan ajasta enkä päässyt nauttimaan Tanskasta samalla tavalla kuin yleensä mutta oli ihanaa olla "hygge" vaan. Viikonloppuna Nepalikämppikseni Sofia ja Sanna tuli kylään ja se oli täynnä THRILLERIÄ ja iltapäiväteetä. Kaikki meni ihan hujauksessa vaan. Kummpoika Tobias  Afternoon Tea hotel Sohossa Maanantaina aloitin sitten työt Highgatessa. Olen siis sairaanhoitajana Highgaten "outpatient" -osastolla...

Laitoin pariviikkoa sitten cv:ni indeed.comiin kollegani kehotuksesta. Hän oli saanut puheluita eri agenteilta ympäri Lontoota tarjoten töitä. Hän saikin lopulta työn superdrug-firmalta matkailu-sairaanhoitajana. Aluksi cv:n latauksen jälkeen ei tapahtunut mitään. Seuraavana aamuna sähköpostiin oli saapunut neljä sähköpostia tarjoten eri paikkoja, jännää. kaksi päivää myöhemmin koko homma oli lähtenyt käsistä: 34 sähköpostia ja 25 puhelua tarjoten eri työpaikkoja Lontoosta. Ongelmahan on että en osaa sanoa kenellekkään ei. Suomessa olen tottunut siihen, että joutuu tappelemaan siitä että pääsee edes työhaastatteluun, täällä ei tarvinut edes kirjottaa omaa työhakemusta ja haastattelu-kyselyitä tippuu kuin sadetta syksyllä. Eilen menin ekaan työhaastatteluun Pohjois-Lontoon Highgateen. Sairaala oli suhteellisen pieni, vain 34-paikkainen sairaala, jossa hain siis Outpatient-paikkaa. Haastattelu oli sikäli tosi kiva kokemus, haastattelijat oli tosi mukavia ja paikka oli kuin pieni spa, ...