Moikka. Nyt sairaalasta palanneena jäin pohtimaan maailman eriarvoisuutta. Olin siis hyvin huonossa kunnossa tiistaina tyttöjen mennessä sairaalaan, menin Kanadalaisella klinikalle (Ciwic)joka on kyllä myöhemmin amerikkalaisten omistajien hallussa kramppieni kanssa. Sairaala oli tosi siisti, lääkäri oli britti ja sairaanhoitaja ranskalainen. Pian sain antibiootteja tiputellen suoneen ja olo parani lopulta. Missään vaiheessa ei kysytty onko mulla rahaa hoitoon, vaan pöytään kannettiin juomia ja lämmät laitettiin päälle ja sairaanhoitaja kävi säännöllisesti katsomassa olinko kunnossa. Jäin miettimään jälkeenpäin, että jos olisin ollut nepalilainen olisinko saanut niin vilpitöntä hoitoa? Tuskinpa. Tottakai pystyin maksamaan 200 euron laskun, mutta en ollut koskaan saanut valkoisen ihoni takia erityiskohtelua. On myös mielenkiintoista työntää nenänsä politiikkaan. Yksi mielenkiintoinen esimerkki on Sujata Koirala, joka on toiminut Nepalissa ministerinä isänsä varjolla vuodesta 2009. Ymmärt...