Postikortteja maailmalta.

This is in english because, i have a nepalise keyboard and I hate when I cant write english the proper way.. After I got Mikko and Jaakko back to Kathmandu its been very busy. We started working at Chapagnon- health post. It seems as boring as Patan hospital except the scenary is different. Also we have been gathering data around Chapagnon what means that we have been going through villages collecting data about people, like ex. asking people if they wash their hands and have toilet etc. Its been intresting to see how real nepal people live. Being on the countryside has been great, i really enjoy the clean air and scenery. On tuesday I left with Mikko and Jaakko to Bhaktapur to celebrate the new year 'Bisket Jatra' of course we realised during horrible rain, that we havent made any reservation to the hostels and they were full. Finally we found a nepali man, who was kind enough to find us hotel and it end up like 1500 rupies a room, which was great considering we didnt have any

Hei! Tässä alkaa viikot mukavasti jo täyttyä! Sairaalaa on enää kaksi päivää jäljellä ja sen jälkeen alkaa comminity-harjoittelu kylässä, jonka nimeä en osaa vielä kirjoittaa tai lausua. Vanhenpien tulon jälkeen päivät on vierineet todella nopeaa. En tiedä kuinka kulttuuri-rikasta kokemusta kerkesin rakkaalle perheelleni tarjota kun tuntuu että koko ajan on ihan armoton kiire. kuitenkin kierrätin äitiä ja isää durpar squarella, Pharpingissa ja Thamelilla. Ruokana tarjoiltiin masala pakoudaa, alua ja padamia. Kerkesin itse kaiken myllerryksen keskellä käymään itse Nagargotissa. Ihana kylä n.32 km päässä, luulin itse (ja olin aivan varma) että oltiin kauempana. Marikan kanssa tappelun jälkeen tulin siihen lopputulokseen että Nagargot ei ollut niin kaukana vaikka sinne ajoikin puolitoista tuntia taksilla. Yleensä en tosin ole väärässä. Toki aikaa meni myös siihen että taksista hajosi rengas. Keskellä matkaa kuski huutaa "Heterika!" Sofian kanssa katsotaan toisiamme hämmästyneenä