Siirry pääsisältöön

travel-fever

Kolme päivää kipeenä takana, silloin kun ei nuku kerkeää vähän pohtia, että tässä kuukauden päästä ollaan jo matkalla kohti Kiinaa.

Venäjän viisumi pitäisi tulla tulevalla viikolla ja keskiviikkona pitäisi Helsingistä mennä hakemaan Kiinaan viisumia, sen jälkeen jäljellä on vaan enää Mongolia. Viisumeille tulee yhteensä hintaa n.120 euroa ilman pika-käsittelyitä. Ainostaan Mongolian viisumin voi hoitaa postitse, Kiinan ja Venäjän viisumit tulee toimittaa paikan päälle (Venäjä Turkuun ja Kiina Helsinkiin)

Rokotukset on kunnossa matkaa varten, keskustelu Porin matkarokoteneuvojan kansssa paljasti että nämä mitä on tykitetty lihakseen tulisi riittää tällaista matkaa varten :

Tetanus-difteria
IPV
MMR II
Twinrix III
Tetanus-d
Typherix
Pandemrix
Ixiaro I
Imovax IPV
ixiaro II
Influvac

Olen siis aina ollut rokotepuolteinen ihminen, mutta nyt otettuani Influvac-rokoitteen on alkanut vähän ottaa pannuun, tietenkään en ole varma johtuuko tämä kolmen päivän flunssa tästä rokotteesta, mutta pahasti näyttää siltä. Siltikin, suosittelen aina kaikkien ottavan rokotteita vaikka niistä sivuvaikutuksia saattaa joskus tullakkin, sivuvaikutukset ovat aina pienempiä oireita kuin tauti itse johon voi vaikka pahimmillaan kuolla.

Eli, kun viisumit ollaan saatu matkalle alkaa pakkaamisen suunnittelu. Ollaan kuitenki menossa reissulle jonka lämpötila vaihtelee mahdollisesti -15 asti. Pitää siis ottaa nyt selvää, tarviiko reissulle makuupussia mukaan.

Palaan asiaan, nyt juon teetä ja yritän parantaa itseni että pääsen Kiinan viisumin hakuun keskiviikkona
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Synttärihulinoita ja uusia asuntoja

Pari kuukautta on mennyt tosi nopeaa uusissa duuneissa. Tykkään uudesta paikasta kovasti ja mun työkaverit on aivan huikeita. Työ on silti todella vaativaa ja olen vastuussa melkein joka päivä. Kotoutuksessa on niin tuhat ja sata asiaa jotka voi mennä pieleen ja usein kaikki meneekin niin pieleen kuin mahdollista. Silti, en kaipaa osastotyötä enää yhtään. En tippakaan. Sain asunnon sairaalan alueelta, ihan sairaalan vierestä. Janika oli mitannut että  uudelta kämpältä kestää alle 5minuuttia töihin. Kämppä on siis kaksio, jossa molemmilla meillä on omat huoneet. Asunto on suht uusi ja kiva. Oon ihan innoissani muutosta. Sen lisäksi kämppä sijaitsee myös aivan watfordin stadionin vieressä, eli kun Manchester United tulee pelaamaan täytyy vaan pelata kovasti tinderiä, jos vaikka Zlatan tulis siellä vastaan. 😏 Muuten täällä menee ihan kivasti, juhöittiin 25-vuotiasta Janika-kämppistä tänään ja huomenna takas töihin. Tämähän muikkeli täyttääkin ensviikolla 30.. Apua. Anyway, peace and ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eka päivä osastolla

Mites tota edes lähtis kuvailemaan? Oli aikamoinen matto jalkojen alta alotus englannissa. Ihan ekaksi tietenkään sulla ei ole minkäänlaisia työvaatteita koska kukaan ei oo niitä tilannu ja teet omissa farkuissa duunia (naminami) ja kukaan ei tunnu edes tietävän että sä oot tullut töihin.  Aloitin siis Watfordin sairaalassa Emergency assestment unitissa eilen, ESAU on kirurgisten potilaiden arviointiyksikkö johon he tulee tavallaan skippaamalla ensiavun ja pääsevät siitä nopeasti mahdolliseen leikkaukseen. Eilen meillä oli suurimmaksi osaksi akuuttivatsapotilaita: munuaisvaivoja sekä umpisuolen tulehduksia. Osastona ESAU on juuri sitä mitä tulin hakemaan: saa olla jaloillaan kokoajan, paljon potilaita ja pääsee tekemään kaikenmoista.  Jokaisella on se uus työpäivä uudella osastolla, sä oot jo uus, siihen ei tarvi enää yhtää ylimääräistä spektaakkelia koska kaikki on ihan tarpeeksi hermostuttavaa ylipäätänsä. Puhumattakaan englannissa missä kaikki käyt kaiken vielä vä...
2 kommenttia
Lue lisää

No jo on ilmoja pidellyt!

On uskomatonta, miten pieni sään muutos saa fiiliksen nousemaan. Tähän asti elämä täällä englannissa on ollut tasaista puurtamista, toivotonta ja pää metsäänpäin menoa. Sitten yhtäkkiä! Aurinko tuli ulos ja elämä maistuu makealta. Tällä kaikella hymyilyllä voi olla myös se takana, että sain gradun palautettua ja saan hakea pian maisteripapereitani. Olihan se "pieni" juttu harteilla. Eilen kävellessä töistä kotiin oli jo aika sellanen fiilis, että englantihan onki ihan okei. Lääkärit on alkaneet kutsua mua etunimellä, oon kehittynyt sairaanhoitajana tuhatkertaisesti, puhun englantia jo sujuvasti (aksentilla) ja olen saanut kavereita. Työ on edelleen sika rankkaa mutta sitä on helpompi kestää. Tässä onnellisuuspöllyssä tilasin myös lennot suomeen. Tulen käymään suomessa nopeasti, mutta silti! Oon ensin Porissa viikonlopun ja siirryn sitten Helsinkiin ihan yhtä pikaisesti. Todella ihanaa tulla käymään suomessa pitkästä aikaa, edellisestä reissusta onkin jo viisi kuukautta ai...
3 kommenttia
Lue lisää