Libanon tuo falafelien luvattu maa. Missä länsi tapaa idän ja arabialaisen kulttuurin. Olen jo pitemmän aikaa halunnut matkustaa lähi-itään. Olen käynyt kerran Tunisiassa mutta all inclusive loma koskaan lähtemättä hotellilta, ei ehkä vastaa täysin käsitystäni arabialaisesta kulttuurista.
Olin haaveillut matkustavani Omaniin mutta Mikko ei ollut samaa mieltä. Hän antoi minulle listan lähi-idän maista josta minä sain valita mihin matkustetaan. Vaihtoehdoista ensimmäisenä jäi pois Saudi-Arabia, jossa emme olisi voineet syödä edes samassa ravintolassa. Dubai oli liian turistinen ja Israelin halusin nähdä joskus myöhemmin. Parin tunnin surffaamisen jälkeen eri suurlähetystöjen sivuille jäljelle jäi Jordania sekä Libanon. Nopea googlettaminen toi tuloksen, Beiruttiin oli halpaa lentää.
Yleensä ihmiset ovat kysyneet minulta, että mikä elämänvaihe sinulla on menossa kun et voi matkustaa normaaleihin paikkoihin. Mikä on normaalia minä kysyn? Olen tajuttoman mukavuudenhaluinen ihminen; en matkusta bussilla jos ei ole pakko enkä ikinä syö kebab-ravintoloissa. Jostain syystä silti löydän itseni surffailemassa jotain muuta matkaa kuin Thaimaaseen. Elämässä pitää olla haasteita.
Täytyy kuitenkin myöntää, että olin viime reissun jälkeen valmis lähtemään Kreikkaan. Ihan Kreikkaan pakettimatkalle. Kreikan matka muuttui saaristohyppelyksi. Saaristohyppelyyn piti saada polkopyörät mukaan. Lopulta olisi ollut edessä rinkkareissu...
Tälllainen matka olisi nyt sitten edessä Idän Pariisiin kolmeksi viikoksi.
Eeva
Kommentit
Lähetä kommentti