Kerettiin Mikon kanssa jo vähän kyllästyä Libanoniin ja ostettiin lennot Jordaniaan. Minä muuna tahansa aikana oltaisiin ehkä voitu loikata Syyrian läpi, mutta nyt epävakaan tilanteen takia lennot olivat varmasti paras vaihtoehto.
Saavuttiin Ammaniin ja yövyttiin kylmään mutta mukavaan hostelliin. Hostelli oli paljon halvempi kuin Libanonissa ja vaikutti olevan vanha koulurakennus. Hostelli oli jäätävän kylmä, mutta suihku oli kuuma. Hostellin hintaan kuului myös aamiainen mikä oli ihan super luksusta.
Aamulla päätettiin jatkaa matkaa etelään. Mikko sai minut jotenkin huijattua minibussiin (!) jolla köröteltiin sitten kohti Petraa. Matka hoitui ahtaassa tilassa paikallisten kanssa minibussissa, oikein paikallinen nautinto. Neljän tunnin päästä olimme onnellisesti Wadi Musassa josta kiirehdimme näkemään Petra (suolaiseen) 55 euron hintaan per nassu.
Mutta voi että! Kyllä se oli sen arvoinen!
Petra siis sijaitsee Akabanlahdelta Kuolleellemerelle ulotuvan laakson Wadi Araban itäpuolella vuorten ympäröimässä solassa. Kaupunki on perustettu pääkaupungiksi kuudella vuosisadalla eaa. ja siitä tekee erityisen oman arkkitehtuurinsa ja vesijohtojärjestelmä. Petrassa kerrotaan urbaania legendaa naisista, jotka rakastuu Beduiineihin ja jättää länkkärielämänsä jäädäkseen asumaan Petran luoliin. Onhan se toki romanttista.
Illalla oli ihanaa päästä luksus hotelliin jossa toimi lämmitys ja saatiin ruokaa vatsa täyteen. Seuraavana päivänä jatkettiin Petran ihmettelemistä, tällä kertaa kaavuttiin ylös ihmettelemään ja näkymät olikin uskomattomat Petran yli. Näkymä ulottui aina Israeliin asti.
Lopen uupuneena tultiin takaisin huomataksemme, että viimeinen bussi Ammaniin lähti nenämme edestä. Palattiin sitten hotelliin, kun ei tietyi mitä muutakaan oltais tehty.
Hotellimme teki pari soittoa ja jo matkalla Ammaniin ollut taksi kääntyi takaisin. Matkustettiin sitten n. reilu kolme tuntia italialais pariskunnan kanssa taksilla Ammaniin keskustellen politiikasta ja naisten oikeuksista.
 |
| Kisu Farah hostellin edessä |
Saavuttiin Ammaniin ja yövyttiin kylmään mutta mukavaan hostelliin. Hostelli oli paljon halvempi kuin Libanonissa ja vaikutti olevan vanha koulurakennus. Hostelli oli jäätävän kylmä, mutta suihku oli kuuma. Hostellin hintaan kuului myös aamiainen mikä oli ihan super luksusta.
Aamulla päätettiin jatkaa matkaa etelään. Mikko sai minut jotenkin huijattua minibussiin (!) jolla köröteltiin sitten kohti Petraa. Matka hoitui ahtaassa tilassa paikallisten kanssa minibussissa, oikein paikallinen nautinto. Neljän tunnin päästä olimme onnellisesti Wadi Musassa josta kiirehdimme näkemään Petra (suolaiseen) 55 euron hintaan per nassu.
Mutta voi että! Kyllä se oli sen arvoinen!
 |
| Mikko Petran kukkuloilla |
 |
| Petran yksi parhaimmista säilyneistä jäänteistä Al Khazneh "The treasury" |
Lopen uupuneena tultiin takaisin huomataksemme, että viimeinen bussi Ammaniin lähti nenämme edestä. Palattiin sitten hotelliin, kun ei tietyi mitä muutakaan oltais tehty.
Hotellimme teki pari soittoa ja jo matkalla Ammaniin ollut taksi kääntyi takaisin. Matkustettiin sitten n. reilu kolme tuntia italialais pariskunnan kanssa taksilla Ammaniin keskustellen politiikasta ja naisten oikeuksista.
Kommentit
Lähetä kommentti