Siirry pääsisältöön

It's my life


Oon ollu reissussa nyt noin kuukauden ja yleisesti voin todeta, että on mennyt aika mukavasti yhtä koti-ikävä itkua lukuunottamatta (Olin valvonut siinävaiheessa yli 24h putkeen). Aika on mennyt siivillä, uskomatonta ajatella, että neljässä viikossa olen kerennyt käydä läpi kolmen eri maan maahantulokortit enkä toistaiseksi ole kokenut minkäänlaista kulttuurishokkia.


Maanantaina oli kuitenkin sellainen päivä, että raahauduin kouluun tosi kipeenä (älkää pelätkö ei mitään ameeboja, lähinnä superilmastoinnista johtuvaa flunssaa) että oli sellanen olo, odottaessaan taksia 45 minuuttia polttavassa auringossa ja asfaltti alkaa tekemään kuvioita silmissä, että nyt ei jaksa.
Lopulta kuitenkin taksi tuli ja pääsin nukkumaan ilmastoidulle takapenkille, taksi körötteli jokea pitkin rauhallisesti että mun ei tarvinut jäädä ruuhkaan. (Asun ihan Balin eteläosassa, Bukitin niemessä.) Siinä sitten kuitenkin taksilla ajaessa ohitettiin palmupuita, lehmiä, kalastajia samalla radiossa soiden akustinen versio Bon Jovin its my life biisistä tajusin, että hei relaas nyt vähän, tää on niin jees.
It's my life
My heart is like an open highway
Like Frankie said
I did it my way
I just want to live while I'm alive
'Cause it's my life


Joka puolella näkyy kauneutta. Oon tavannu jo tän reilun viikon aikana todella ihania ihmisiä, niin upeita Indonesialaisia, syönyt todella paljon riisiä ja liftannut. Pitkästä aikaa musta tuntuu, että mulla on kaikki mahdollisuudet mutta siihen tarvitsee myös oikean asenteen:
Ei kipuilevaa Eevaa takapenkillä silmät kiinni vaan reippaan seikkailijan joka jaksaa kävellä vielä parimetriä eikä jää tienposkeen.




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Synttärihulinoita ja uusia asuntoja

Pari kuukautta on mennyt tosi nopeaa uusissa duuneissa. Tykkään uudesta paikasta kovasti ja mun työkaverit on aivan huikeita. Työ on silti todella vaativaa ja olen vastuussa melkein joka päivä. Kotoutuksessa on niin tuhat ja sata asiaa jotka voi mennä pieleen ja usein kaikki meneekin niin pieleen kuin mahdollista. Silti, en kaipaa osastotyötä enää yhtään. En tippakaan. Sain asunnon sairaalan alueelta, ihan sairaalan vierestä. Janika oli mitannut että  uudelta kämpältä kestää alle 5minuuttia töihin. Kämppä on siis kaksio, jossa molemmilla meillä on omat huoneet. Asunto on suht uusi ja kiva. Oon ihan innoissani muutosta. Sen lisäksi kämppä sijaitsee myös aivan watfordin stadionin vieressä, eli kun Manchester United tulee pelaamaan täytyy vaan pelata kovasti tinderiä, jos vaikka Zlatan tulis siellä vastaan. 😏 Muuten täällä menee ihan kivasti, juhöittiin 25-vuotiasta Janika-kämppistä tänään ja huomenna takas töihin. Tämähän muikkeli täyttääkin ensviikolla 30.. Apua. Anyway, peace and love
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ja he asuivat paratiisisaarella elämänsä loppuun asti.. NOT

Vaikka elämä Balilla on stressittömämpää kuin Suomessa, byrokratian kanssa se ei ole helppoa. Ilman työpaikkaa et voi eleillä saarella kuin kerrallaan kaksi kuukautta social viisumilla, johon tarvitset sponsorin. Ilman sponsoria voit uusia vekkulisti viisumisi kerran kuukaudessa lentämällä Indonesiasta pois saaden visa on arrival viisumin lentokentältä. Work viisumi maksaa 800e ja keskipalkka on alueittain 100- 150euroa, aikamoinen yhtälö? Lähetin vähän aikaa sitten sähköpostia paikalliselle työnantajalle, jos hän olisi valmis antamaan minulle työtä Balilta kesänajaksi. "Thank you for your application. Unfortunately we can only offer interviews to Indonesian nationals for non-managerial positions, as it is, generally not possible for foreigner to get work permit for an administrative position that can be filled my an indonesian. You will find this at all companies in Bali." Eli takaisin lähtöruutuun. Asiahan on niin, että sain harjoittelupaikan Balilta ensi syksyksi joka
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hedelmäcoktaili ilman lisäaineita

Ihmiset jotka tuntevat minut, tietävät että minulla ei ole jääkaapissa juuri koskaan mitään. Täällä on sama juttu. Ruoka maksaa paikallisessa warungissa euron luokkaa ja keittiöni täällä ei ole mikään ihmeellinen. Pidän jääkaapissa juomia lähinnä.Pari viikkoa sitten innostuin ostamaan hedelmiä paikallisesta marketista. Meidän kylältä saa lähinnä hyvin vihreitä banaaneja sekä mangoja. Tutustuin siis markisaan, mangostaniin, litsiin sekä salakiin, joista aikaisemmin tunsin ainoastaan litsin sekä markisan, joka suomessa tunnetaan myös nimellä passionhedelmä. Markisa Markisa . Kokemus oli yllättävä, koska en millään osannut yhdistää markisaa passionhedelmään koska maku täällä tropiikissa on aika erilainen, toki myös suomessa passionhedelmä on rutussa sekä tummanvärinen kun täällä markisa on kimmoisa ja keltainen, vähän niinkuin päärynän ja mandariinin sekoitus. Tutkimustyötä tehdessä selvisikin, että passionfruitia on kahta eri lajiketta ja itse söin juuri tätä golden passion frui
2 kommenttia
Lue lisää