Jaavalla varsinaisesti ei ole kallista, mutta kun on kallismaku kertyy kuluja. Päätettiin siis ottaa yöjuna Bandungiin. Vähän pelotti matkustaa kahtena vaaleana naisena junassa, mutta pelko oli lopulta aiheetoon, juuri kukaan ei meihin kiinnittänyt huomiota.
 |
| Bandung |
Kuten edellisessä postauksessa kerroinkin, Bandung oli aikamoinen pettymys henkkamaukkaa lukuunottamatta. Reissuväsymyskin oli jo viikon reissaamisen jälkeen. Reissun aikana sattui myös tavallista kovempi vesisade ja jäätiin taksikuskin kanssa kiinni ruuhkaan. Aluksi päätetttiin että antaa mittarin raksuttaa, ei tässä hevosen selässä olla. Katseltiin kun useat skootterikuskit kaatuivat mäessä veden virran mukana ja juuttuivat bussien alle huutamaan apua.
Lopulta kuitenkin taksikuskilla loppui hermot ja päätettiin että lähdetään ylittämään siihen mennessä jo pieneksi lammeksi muodostunutta tietä. Vesi oli siis yli puoleenvyötäröön. Otettiin Alinan kanssa kädestä kiinni ja molemmilla silmät kiinni ylityksen ajaksi. Molemmat raottaa silmiään parin tuskallisen kymmensekunttisen jälkeen kun tajutaan että alla ei ole enää vettä ja selvittiin lammikosta. Kiitos luojan ja taksikuskin. Sai reilumman tipin sitten.
Jakartaan jatkettiin matkaa jo perinteisellä junalla, itse olin jo niin poikki että nukuin melkein koko junamatkan ja missasin suurimmanosan maisemista. Bandungista Jakartaan ei kuitenkaan ollut enää kuin noin kolme tuntia matkaa ja se meni nopeasti. Oltiin säästetty rahaa että päästiin kivaan hotelliin joka myöhemmin osottautui strippiluolan yläkerraksi.
Jakartassa lähinnä shoppailtiin, käytiin moikkaamassa Rovaniemeläistä Kuulasmaiden perhettä. Mun
puhelin varastettiin ja kirosin Jaavan. Silti lopulta Jaava on mukana kontrasti Balille.
 |
| Jakarta |
Jakartassa lähinnä shoppailtiin, käytiin moikkaamassa Rovaniemeläistä Kuulasmaiden perhettä. Mun 
puhelin varastettiin ja kirosin Jaavan. Silti lopulta Jaava on mukana kontrasti Balille.
Kommentit
Lähetä kommentti