Siirry pääsisältöön

Atlantin yli!

Osa tietääkin, että olen matkaamassa seuraavaksi yhdysvaltoihin.

Suunnittelin jo reissua Intiaan, kunnes kohtalo puuttui peliin. Sain erinomaisia syitä lähteä Yhdysvaltoihin, joten ajattelin että koska tuonpuoleinen pallonpuolisko on aikalailla koluamatta, niin lähdetään siihen suuntaan sitten etsimään uusia seikkailuja.

Itsehän olin vaihto-oppilaana yli 10 vuotta sitten Teksasissa josta minulle jäi positiivinen kuva Pohjois-Amerikasta. Helppo vuosi ei ollut, mutta innolla jo odotan kulttuurien kohtaamisia (ja kolahtamisia!)



Reittini tulee olemaan suurinpiirtein seuraava: Helsinki - Lontoo - Los Angeles, lentäen. Los Angelesista matkaan autolla San Diegon lähelle Oceansideen pariksi päiväksi, josta mahdollisesti käyn Meksikossa ja vietän siellä yhden tai kaksi. Sieltä on tarkoitus palata Los Angelesiin josta lennän Atlantaan, Georgiaan. Atlantasta matkaan autolla Smoky mountainsin läpi Sylvaan, North Carolinaan. Sylvasta ajan takaisin Atlantaan, josta palaan Los Angelesiin. Viimeiset päivät vietän Los Angelesia hämmästellen ja haluan tehdä kaikki turistijutut! Odotan myös innolla millaiseen kulttuurimyllyyn pääsen kiertäessäni etelävaltioita, onko tarjolla esimerkiksi ollenkaan kasvisruokaa vai joudunko syömään friedchickeniä..

Yhdysvaltoihin lähtö on aiheuttanut yllättävän vähän valmisteluita, ehkä siksi, että matka kestää vain kaksi viikkoa, ja menen kerrankin suhteellisen turvaalliseen paikkaan. ESTA - lupa on haettu, ostin uudet kengät ja siinäpä se ne valmistelut onkin.

California here I come!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eka päivä osastolla

Mites tota edes lähtis kuvailemaan? Oli aikamoinen matto jalkojen alta alotus englannissa. Ihan ekaksi tietenkään sulla ei ole minkäänlaisia työvaatteita koska kukaan ei oo niitä tilannu ja teet omissa farkuissa duunia (naminami) ja kukaan ei tunnu edes tietävän että sä oot tullut töihin.  Aloitin siis Watfordin sairaalassa Emergency assestment unitissa eilen, ESAU on kirurgisten potilaiden arviointiyksikkö johon he tulee tavallaan skippaamalla ensiavun ja pääsevät siitä nopeasti mahdolliseen leikkaukseen. Eilen meillä oli suurimmaksi osaksi akuuttivatsapotilaita: munuaisvaivoja sekä umpisuolen tulehduksia. Osastona ESAU on juuri sitä mitä tulin hakemaan: saa olla jaloillaan kokoajan, paljon potilaita ja pääsee tekemään kaikenmoista.  Jokaisella on se uus työpäivä uudella osastolla, sä oot jo uus, siihen ei tarvi enää yhtää ylimääräistä spektaakkelia koska kaikki on ihan tarpeeksi hermostuttavaa ylipäätänsä. Puhumattakaan englannissa missä kaikki käyt kaiken vielä vä...

"Frankly my dear - I dont give a damn"

Aloin tekemään työpankkivuoroja viimeviikolla koska elämä on vaan niin kallista täällä. Pärjäisin ihan ok jos suomessa kela ei haluaisi mun roposia liian paljon tienatuista töistä. Koska maksan mätkyjä pois ennenku tulee edes mätkyjä, joudun tekemään enemmän töitä. Teen siis nyt parin viikon aikana 6x12h putkeen kaksi kertaa yhdellä vapaapäivällä. Onneksi tämä putki loppuu pääsiäiseen jolloin perheeni tulee kylään (Äiti lähetä lisää rahaa tsekit on loppu) Tein ensimmäisen yövuoroni viimeviikolla. Sain onneksi olla rakkaassa emergency assestmentissani ja yö meni osittain hyvinkin mallikkaasti, ajatellen että en saanut tähänkään vuoroon mitään perehdytystä. Pahimmillaan herätin vain yhden lääkärin yöllä. Toinen suurimmista mokistani oli yrittää mennä taukohuoneeseen kun siellä oli toinen hoitaja nukkumassa. Jäin siis oven taakse tunniksi kukkumaan eväineni. Asiahan ei olisi muuten ollut kummoinen mutta kaikki tavarani oli taukohuoneessa ja osastolla on yöllä hemmetin kylmä. Aamulla o...

No jo on ilmoja pidellyt!

On uskomatonta, miten pieni sään muutos saa fiiliksen nousemaan. Tähän asti elämä täällä englannissa on ollut tasaista puurtamista, toivotonta ja pää metsäänpäin menoa. Sitten yhtäkkiä! Aurinko tuli ulos ja elämä maistuu makealta. Tällä kaikella hymyilyllä voi olla myös se takana, että sain gradun palautettua ja saan hakea pian maisteripapereitani. Olihan se "pieni" juttu harteilla. Eilen kävellessä töistä kotiin oli jo aika sellanen fiilis, että englantihan onki ihan okei. Lääkärit on alkaneet kutsua mua etunimellä, oon kehittynyt sairaanhoitajana tuhatkertaisesti, puhun englantia jo sujuvasti (aksentilla) ja olen saanut kavereita. Työ on edelleen sika rankkaa mutta sitä on helpompi kestää. Tässä onnellisuuspöllyssä tilasin myös lennot suomeen. Tulen käymään suomessa nopeasti, mutta silti! Oon ensin Porissa viikonlopun ja siirryn sitten Helsinkiin ihan yhtä pikaisesti. Todella ihanaa tulla käymään suomessa pitkästä aikaa, edellisestä reissusta onkin jo viisi kuukautta ai...