Pari viikkoa on taas vierähtänyt rakkaassa ihanassa Watford generalissa. Eilen nukuin ensimmäisen kerran ikinä pommiin. En yhtään ihmettele kun nukun nykään niin huonosti. Olin kuitenkin töissä jo 7.30 niin ei mitään hätää, hommiin vaan. Tässä on itse kukanenkin ollu hermoromahduksen partaalla mikä osoittaa vaan, että kuinka tärkeää on nukkua yönsä hyvin.
Ensiviikolla oon menossa työhaastatteluun dischargeloungeen eli kotoutusoastolle. Täällä sairaalassa on oma osastonsa kotoutujille, joka helpottaa sairaalan ressiä, koska potilaat voidaan lähettää osastolle odottamaan papereita ja lääkkeitä, mikä vapauttaa paikan osastolta. Sairaala on itsessään valtava ja sen on pakko kulkea kokoajan vauhdilla, ei ole päivääkään, etteikö ensiapu olisi yltäpäältä täynnä ja potilaita pitkin käytäviä. Itsessään työ ei tule olemaan kauhean vaativaa, lähinnä lääkkeitä ja puhelimeen vastaamista, mutta teen mitä tahansa että pääsen stressaavasta ympäristöstä pois.
Kaikki on silti ihan hyvin vaikka tää englanti elämä vaikuttaa väliltä täydeltä katastrofilta. Oon saanu aivan mahtavia työkavereita, aurinko paistaa ja kevät on täällä. Äiti, iskä ja veli oli myös täällä kylässä pääsiäisenä mikä oli aivan ihanaa! Päästiin syömään landmarkhotelliin ja englannin matsiin, eli aivan täydellistä luksusta.
Suunta on vaan siis ylöspäin.
Eevis
Ensiviikolla oon menossa työhaastatteluun dischargeloungeen eli kotoutusoastolle. Täällä sairaalassa on oma osastonsa kotoutujille, joka helpottaa sairaalan ressiä, koska potilaat voidaan lähettää osastolle odottamaan papereita ja lääkkeitä, mikä vapauttaa paikan osastolta. Sairaala on itsessään valtava ja sen on pakko kulkea kokoajan vauhdilla, ei ole päivääkään, etteikö ensiapu olisi yltäpäältä täynnä ja potilaita pitkin käytäviä. Itsessään työ ei tule olemaan kauhean vaativaa, lähinnä lääkkeitä ja puhelimeen vastaamista, mutta teen mitä tahansa että pääsen stressaavasta ympäristöstä pois.
Kaikki on silti ihan hyvin vaikka tää englanti elämä vaikuttaa väliltä täydeltä katastrofilta. Oon saanu aivan mahtavia työkavereita, aurinko paistaa ja kevät on täällä. Äiti, iskä ja veli oli myös täällä kylässä pääsiäisenä mikä oli aivan ihanaa! Päästiin syömään landmarkhotelliin ja englannin matsiin, eli aivan täydellistä luksusta.
Suunta on vaan siis ylöspäin.
Eevis
Kommentit
Lähetä kommentti