Balibaby

Täytin pari viikkoa sitten 30. En oikein osannut ottaa sitä kevyesti. Jo pari viikkoa aikaisemmin alkanut synkkyys kohdentui synttäriviikonloppuun ja rankkaan ikäkriisiin. Ja se ei ollut mikään pieni ja tuli sitten itkettyä varmaan koko vuoden edestä. Nyt olen 30 mutta elämä edessä, näin ainakin haluan uskoa.
Koska olin töissä varsinaisena synttäripäivänä, kävimme syömässä ystävien kanssa aikaisempana perjantaina. Olin todella iloisesti yllättynyt että meitä oli niinkin paljon! En ole kuitenkaan asunut täällä hirveän kauan, mutta ihana nähdä että niin moni ystävistäni tuli paikalle.
Myös töissä työkaverini Gaby ja Phil yllätti minut todella iloisesti kun olivat ostaneet minulle pullon cavaa ja kukkia. Aivan ihana yllätys.

Pois kuitenkin kriiseilystä ja negatiivisista ajatuksista! Koska Englannissa saa ihanat kuusiviikkoa palkallista lomaa, päätin lähteä Balille. Itsehän asuin Balilla vielä viime jouluna joten olihan se jo aika tulla takaisin. Ystäväni ja ex-pomoni Reetta majoitti minut ihanaan beach bungalowiin lähelle Doublesix-beachia ja täällä sitä on paistateltu jo kohta viikko kolmesta. Vähän on kyllä peppu palanut mutta kaikki on tosi jees!

Reetta paistattelee aurinkoa Big Bossin altaalla.

On ollut tosi mielenkiintoista olla lomalla Balilla mutta onhan tämä vähän haikeaa myös. Paluu Balille tuntuu siltä kuin olisin taas muuttanut takaisin. Saa nähdä miltä se parin viikon päästä tuntuu kun joutuu pakkaamaan kamat ja lähteä taas Englantiin. Tämä on ehdottomasti mun paikka maailmassa, rakastan indonesiaa ja Balia koko sieluni voimin.

Beach rugbya poikain kanssa

Mutta nyt ei ole aika synkkyyteen vaan elämiseen! Vielä kaksi viikkoa brunan kehittämistä jäljellä!

Eevis