Siirry pääsisältöön

London strike baby

Muutin Lontooseen reilu viikko sitten ja siitä lähtien koko elämä on ollut yhtä hullynmyllyä ja juoksentelua paikasta toiseen. Olen aivan hurmioutunut tästä alueesta missä asun nyt Lontoossa mutta vietän nyt paljon vähemmän aikaa kotona kuin ennen. Suurin osa ajasta menee istuessa päivittäin tubessa tai kahvijonossa, myös töissä luonnollisesti. 

Pian muuttoni jälkeen lähdin käymään myös pikareissulla Tanskassa. Kävin tapaamassa ihanaa kummipoikaani Tobiasta josta on tullut jo toosi iso tyyppi! seitsemän vuotta! Olin valitettavasti kipea suurimman osan ajasta enkä päässyt nauttimaan Tanskasta samalla tavalla kuin yleensä mutta oli ihanaa olla "hygge" vaan. Viikonloppuna Nepalikämppikseni Sofia ja Sanna tuli kylään ja se oli täynnä THRILLERIÄ ja iltapäiväteetä. Kaikki meni ihan hujauksessa vaan.



Kummpoika Tobias 

Afternoon Tea hotel Sohossa

Maanantaina aloitin sitten työt Highgatessa. Olen siis sairaanhoitajana Highgaten "outpatient" -osastolla. En tiedä kääntyisikö se suomeksi poliklinikaksi tai avohoidoksi. Luulin taustani takia että minut palkattiin kirurgiselle polille mutta meillä onkin siellä vähän vaikka mitä. Tällä viikolla on laitettu kierukkaa, arvioitu implantteja, otettu verta ja leikitty lasten kanssa. Eli aika monipuolista. Myös kiire on tosi hauska käsite, koska me otetaan vastaan 75-100 potilasta päivässä mutta meillä on yleensä aina 1 sairaanhoitaja, pomo ja HCA vuorossa samaan aikaan, ja puolenpäivän aikaan molemmat vuorot yhtäaikaa käynnissä. 

Sairaalan puutarha
Maanantaina sattui myös muutakin, oli metrolakko. Eli kävi aivan täydellinen säkä että ensimmäisenä päivänä kun mun pitäs päästä ajoissa töihin päättää ihmiset lakkoilla. Musta tuntuu että yleisesti Englannissa ihmiset vetelee lakkoja jatkuvasti. Kävin odottelemassa hetken aikaa junaa Shoreditchissa kunnes luovutin ja tilasin uberin. Istuin sitten tunnin ruuhkassa taksissa 10km matkan takia mutta myös 4 miljoonaa muuta tyyppiä halusivat töihin. Töiden jälkeen kotimatka kesti kaksi tuntia mutta selvisin! Kaikki ovat olleet töissä myös todella mukavia JA RENTOJA ja tällä hetkellä homma tuntuu vähän liian hyväksi ollakseen edes totta. 

Strike action 
Kotimatka kesti 2h bussissa. Bussin etuosasta löytyi kolo mihin lopulta mahduin tekemään matkaa kun bussit täyttyivät tube-matkustajista.
Tämän viikon kruunasi kuitenkin Cirque du solei "Aurinkosirkus" johon pääsin Johannan kanssa vip-vieraaksi. Aluksi saimme nauttia kolmen tähden illallisen coda-ravintolassa ja sitten nähtiin varsinainen Almuna-esitys joka oli aivan henkeäsalpaava. Cirque du solei on sirkusesitys jossa nähdään paljon sirkuselementtejä, tanssia, teatteria ja musiikkityylejä. Johannan kanssa nätiin akrobaatteja, jonglöörejä, trapetsitaitelijoita.... 


Illallinen Coda ravintolassa
Cirque du solei Albert Hallissa.

Elämä on ollut Lontoossa tähän asti todella jees ja toivon että tämä ilotulitus jatkuu.


Eevis

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Synttärihulinoita ja uusia asuntoja

Pari kuukautta on mennyt tosi nopeaa uusissa duuneissa. Tykkään uudesta paikasta kovasti ja mun työkaverit on aivan huikeita. Työ on silti todella vaativaa ja olen vastuussa melkein joka päivä. Kotoutuksessa on niin tuhat ja sata asiaa jotka voi mennä pieleen ja usein kaikki meneekin niin pieleen kuin mahdollista. Silti, en kaipaa osastotyötä enää yhtään. En tippakaan. Sain asunnon sairaalan alueelta, ihan sairaalan vierestä. Janika oli mitannut että  uudelta kämpältä kestää alle 5minuuttia töihin. Kämppä on siis kaksio, jossa molemmilla meillä on omat huoneet. Asunto on suht uusi ja kiva. Oon ihan innoissani muutosta. Sen lisäksi kämppä sijaitsee myös aivan watfordin stadionin vieressä, eli kun Manchester United tulee pelaamaan täytyy vaan pelata kovasti tinderiä, jos vaikka Zlatan tulis siellä vastaan. 😏 Muuten täällä menee ihan kivasti, juhöittiin 25-vuotiasta Janika-kämppistä tänään ja huomenna takas töihin. Tämähän muikkeli täyttääkin ensviikolla 30.. Apua. Anyway, peace and ...

Eka päivä osastolla

Mites tota edes lähtis kuvailemaan? Oli aikamoinen matto jalkojen alta alotus englannissa. Ihan ekaksi tietenkään sulla ei ole minkäänlaisia työvaatteita koska kukaan ei oo niitä tilannu ja teet omissa farkuissa duunia (naminami) ja kukaan ei tunnu edes tietävän että sä oot tullut töihin.  Aloitin siis Watfordin sairaalassa Emergency assestment unitissa eilen, ESAU on kirurgisten potilaiden arviointiyksikkö johon he tulee tavallaan skippaamalla ensiavun ja pääsevät siitä nopeasti mahdolliseen leikkaukseen. Eilen meillä oli suurimmaksi osaksi akuuttivatsapotilaita: munuaisvaivoja sekä umpisuolen tulehduksia. Osastona ESAU on juuri sitä mitä tulin hakemaan: saa olla jaloillaan kokoajan, paljon potilaita ja pääsee tekemään kaikenmoista.  Jokaisella on se uus työpäivä uudella osastolla, sä oot jo uus, siihen ei tarvi enää yhtää ylimääräistä spektaakkelia koska kaikki on ihan tarpeeksi hermostuttavaa ylipäätänsä. Puhumattakaan englannissa missä kaikki käyt kaiken vielä vä...

Hedelmäcoktaili ilman lisäaineita

Ihmiset jotka tuntevat minut, tietävät että minulla ei ole jääkaapissa juuri koskaan mitään. Täällä on sama juttu. Ruoka maksaa paikallisessa warungissa euron luokkaa ja keittiöni täällä ei ole mikään ihmeellinen. Pidän jääkaapissa juomia lähinnä.Pari viikkoa sitten innostuin ostamaan hedelmiä paikallisesta marketista. Meidän kylältä saa lähinnä hyvin vihreitä banaaneja sekä mangoja. Tutustuin siis markisaan, mangostaniin, litsiin sekä salakiin, joista aikaisemmin tunsin ainoastaan litsin sekä markisan, joka suomessa tunnetaan myös nimellä passionhedelmä. Markisa Markisa . Kokemus oli yllättävä, koska en millään osannut yhdistää markisaa passionhedelmään koska maku täällä tropiikissa on aika erilainen, toki myös suomessa passionhedelmä on rutussa sekä tummanvärinen kun täällä markisa on kimmoisa ja keltainen, vähän niinkuin päärynän ja mandariinin sekoitus. Tutkimustyötä tehdessä selvisikin, että passionfruitia on kahta eri lajiketta ja itse söin juuri tätä golden passion frui...