London strike baby

Muutin Lontooseen reilu viikko sitten ja siitä lähtien koko elämä on ollut yhtä hullynmyllyä ja juoksentelua paikasta toiseen. Olen aivan hurmioutunut tästä alueesta missä asun nyt Lontoossa mutta vietän nyt paljon vähemmän aikaa kotona kuin ennen. Suurin osa ajasta menee istuessa päivittäin tubessa tai kahvijonossa, myös töissä luonnollisesti. 

Pian muuttoni jälkeen lähdin käymään myös pikareissulla Tanskassa. Kävin tapaamassa ihanaa kummipoikaani Tobiasta josta on tullut jo toosi iso tyyppi! seitsemän vuotta! Olin valitettavasti kipea suurimman osan ajasta enkä päässyt nauttimaan Tanskasta samalla tavalla kuin yleensä mutta oli ihanaa olla "hygge" vaan. Viikonloppuna Nepalikämppikseni Sofia ja Sanna tuli kylään ja se oli täynnä THRILLERIÄ ja iltapäiväteetä. Kaikki meni ihan hujauksessa vaan.

Kummpoika Tobias 

Afternoon Tea hotel Sohossa

Maanantaina aloitin sitten työt Highgatessa. Olen siis sairaanhoitajana Highgaten "outpatient" -osastolla. En tiedä kääntyisikö se suomeksi poliklinikaksi tai avohoidoksi. Luulin taustani takia että minut palkattiin kirurgiselle polille mutta meillä onkin siellä vähän vaikka mitä. Tällä viikolla on laitettu kierukkaa, arvioitu implantteja, otettu verta ja leikitty lasten kanssa. Eli aika monipuolista. Myös kiire on tosi hauska käsite, koska me otetaan vastaan 75-100 potilasta päivässä mutta meillä on yleensä aina 1 sairaanhoitaja, pomo ja HCA vuorossa samaan aikaan, ja puolenpäivän aikaan molemmat vuorot yhtäaikaa käynnissä. 

Sairaalan puutarha

Maanantaina sattui myös muutakin, oli metrolakko. Eli kävi aivan täydellinen säkä että ensimmäisenä päivänä kun mun pitäs päästä ajoissa töihin päättää ihmiset lakkoilla. Musta tuntuu että yleisesti Englannissa ihmiset vetelee lakkoja jatkuvasti. Kävin odottelemassa hetken aikaa junaa Shoreditchissa kunnes luovutin ja tilasin uberin. Istuin sitten tunnin ruuhkassa taksissa 10km matkan takia mutta myös 4 miljoonaa muuta tyyppiä halusivat töihin. Töiden jälkeen kotimatka kesti kaksi tuntia mutta selvisin! Kaikki ovat olleet töissä myös todella mukavia JA RENTOJA ja tällä hetkellä homma tuntuu vähän liian hyväksi ollakseen edes totta. 

Strike action 

Kotimatka kesti 2h bussissa. Bussin etuosasta löytyi kolo mihin lopulta mahduin tekemään matkaa kun bussit täyttyivät tube-matkustajista.

Tämän viikon kruunasi kuitenkin Cirque du solei "Aurinkosirkus" johon pääsin Johannan kanssa vip-vieraaksi. Aluksi saimme nauttia kolmen tähden illallisen coda-ravintolassa ja sitten nähtiin varsinainen Almuna-esitys joka oli aivan henkeäsalpaava. Cirque du solei on sirkusesitys jossa nähdään paljon sirkuselementtejä, tanssia, teatteria ja musiikkityylejä. Johannan kanssa nätiin akrobaatteja, jonglöörejä, trapetsitaitelijoita.... 

Illallinen Coda ravintolassa

Cirque du solei Albert Hallissa.

Elämä on ollut Lontoossa tähän asti todella jees ja toivon että tämä ilotulitus jatkuu.

Eevis