Hasta luego!

Kuten olen jo aikasemmin maininnut, me ei pomon kanssa oltu ihan samoilla aaltopituuksilla ja keskiviikkona oli aika arvioinnille. Koeaikani piti loppua huhtikuun alussa, siispä oli aika arvioida minut ja mitä on tapahtunut parin kuukauden aikana, Olin ajatellut aluksi että kirjoitan listan kaikesta pomon tekemisistä ja annan vaan paukkua. Räiskyvästä luonteestani huolimatta tiedän milloin pidän vaan suuni kiinni ja päätin, että vanhalle naiselle on turha jupista niin annoin olla. Sen sijaan keskustelu kääntyikin siihen, että kuinka onneton olen hänen mielestään olen työpaikassa. Halusin kirkua ja huutaa että hänelle että sinä olet oikeastaan ainoa syy miksi olisin onneton tässä paikassa. Mut kuten aikaisemmin sanoin, pidin suuni kiinni, purin huulta ja kuuntelin vain. Lopputulos oli, että hänen mielestään olisi hyvä että vaihtaisin osastolle "oppimaan". Siis niin jaloa! Mutta minä en ihan niin tyhmä ole. Pomo oli hankkiutunut eroon kuukausi aikaisemmin espanjalaisesta hoitajasta joka ei miellyttänyt hänen englanninkielen taitoaan ja hän heitti hänet osastolle. Toisen 50-vuotiaan brittihoitajan hän "järjesti" myös osastolle, hän vain sattui irtisanoutumaan hetki aikaisemmin tämän noidan takia. Kiitin siis kunniasta, ja sanoin että en halua mennä osastolle. En todellakaan ole osasto-hoitajatyyppinen ihminen. Pidän klinikkatyyppisestä työstä ja sen vaihtuvuudesta ja nopeasta tahdista. Pomo ei ollut samaa mieltä. Lopulta hän kysyi, että jos tulee tilanne että minun pitää mennä osastolle, menenkö. Sanoin että tottakai menen, koska tiesin entuudesta että siitä olisi seurannut suorat potkut. Sanoin että tietysti menen auttamaan osastolle ja poistuin keskustelusta.

Voin sanoa että juppi! Keskustelun jälkeen meidän senior-hoitaja meni keskustelemaan pomon kanssa ja lopputulos oli, että hänet siirretään arviointihoitajaksi. Meidän pomo siis halusi selvästi eroon meistä itsenäisistä itse-ajattelevista hoitajista jotka laittavat tikkuaristiin. Enteilin tätä jo viimeviikolla ja koska olen aina askeleen edessä, olin jo ottanut agenttiini yhteyttä että jos hänellä olisi minulle mitään tarjolla Lontoon keskustassa. Hän saikin minulle järjestettyä kaksi työpaikkaa tiistaiksi. Toinen on Englannin parhaimpia kauneuskirurgisia klinikoita ja toinen on lapseettomushoitoklinikka. Molemmat kuulostavat tosi mielenkiintoisilta joten käyn kokeilemassa onneani siellä ja katsotaan miten käy. Vaikka seuraava pomoni olisikin samanlainen natsi kuin edellinen, sitäkin kestää kun commute-aika puolittuu ja palkka nousee taas pari tonnia.

Tämmöistä siis täältä,

Eevis