Siirry pääsisältöön

Häähommia ja uusia duuneja

Palasin juuri Suomesta maailman ihanimmista häistä! Oli aivan ihanaa keskeyttää raskas alkukesä lähtemällä käymään Kainuussa! Ilma oli kuin morsian. Morsian ylipäätänsä oli superkaunis ja sulhanen komea. Morsiuspari Melissa ja Jaakko sai toisensa ja harva silmäpari säilyi kuivana. Tutustuin morsiameen ja sulhaseen asuessani Balilla ja olemme siitä asti pitäneet yhteyttä. Olin todella otettu että sain olla osana tätä hienoa päivää ja heidän rakkauttaan. Parasta oli myös nähdä oma bali-gang Suomessa ja Balilta tullut Indonesiavahvistus.



Vaikka häät olivat kuinka ihanat, kyseessä oli vain mini reissu Suomeen. Pian täytyi palata taas Lontooseen tekemään töitä. Aloitin pari viikkoa sitten Portlandin sairaalassa naistentautien poliklinikalla. Portlandin sairaala on Englannin isoin yksityinen lasten ja naisten sairaala ja sijaitsee ihan Lontoon ytimessä. Naistentautien poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan erilaisten gynekologisten ongelmien mm. vuotohäiriöiden, alavatsakipujen ja papa-muutosten vuoksi hoitoon hakeutuvia naisia. Meillä on myös hedelmöityshoitoja, raskaudenkeskeytyksiä sekä antes- ja postnataalipotilaita.

Olen viihtynyt klinikalla todella hyvin. Englantilaiseen tyyliin en ole saanut vielä virkapukuani mutta kyllähän se työ leikkaussalivaatteissakin menee. Työ on aika fyysisesti helppoa. Meillä on todella paljon henkilökuntaa ja kaikki ovat olleet todella mukavia. Mutta työn fyysesti ollessa helppoa, toinen kääntöpuoli onkin sen henkinen raskaus. Meillä tehdään abortteja ja naisille tapahtuu luonnollisia keskenmenoja, meillä kerrotaan syöpä-diagnooseja. Elämä ja kuolema on vahvasti läsnä kun toinen nainen on viimeisillään raskaana ja toinen on juuri menettänyt lapsensa.

Mutta tämä oli juurikin syynä miksi halusin tälle erikoisalalle, koska siinä ollaan niin lähellä ihmisyyttä ja elämän hienoutta, pahimmissa ja parhaimmissa tilanteissa. Niin ihanaa myös kuin reissu suomeen oli, todisti se taas kuinka kaukaista töiden tekeminen Suomessa on. Tunnen nyt kotini olevan Lontoossa. 

Näkemisiin!

Eevis

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ja he asuivat paratiisisaarella elämänsä loppuun asti.. NOT

Vaikka elämä Balilla on stressittömämpää kuin Suomessa, byrokratian kanssa se ei ole helppoa. Ilman työpaikkaa et voi eleillä saarella kuin kerrallaan kaksi kuukautta social viisumilla, johon tarvitset sponsorin. Ilman sponsoria voit uusia vekkulisti viisumisi kerran kuukaudessa lentämällä Indonesiasta pois saaden visa on arrival viisumin lentokentältä. Work viisumi maksaa 800e ja keskipalkka on alueittain 100- 150euroa, aikamoinen yhtälö? Lähetin vähän aikaa sitten sähköpostia paikalliselle työnantajalle, jos hän olisi valmis antamaan minulle työtä Balilta kesänajaksi. "Thank you for your application. Unfortunately we can only offer interviews to Indonesian nationals for non-managerial positions, as it is, generally not possible for foreigner to get work permit for an administrative position that can be filled my an indonesian. You will find this at all companies in Bali." Eli takaisin lähtöruutuun. Asiahan on niin, että sain harjoittelupaikan Balilta ensi syksyksi joka

Synttärihulinoita ja uusia asuntoja

Pari kuukautta on mennyt tosi nopeaa uusissa duuneissa. Tykkään uudesta paikasta kovasti ja mun työkaverit on aivan huikeita. Työ on silti todella vaativaa ja olen vastuussa melkein joka päivä. Kotoutuksessa on niin tuhat ja sata asiaa jotka voi mennä pieleen ja usein kaikki meneekin niin pieleen kuin mahdollista. Silti, en kaipaa osastotyötä enää yhtään. En tippakaan. Sain asunnon sairaalan alueelta, ihan sairaalan vierestä. Janika oli mitannut että  uudelta kämpältä kestää alle 5minuuttia töihin. Kämppä on siis kaksio, jossa molemmilla meillä on omat huoneet. Asunto on suht uusi ja kiva. Oon ihan innoissani muutosta. Sen lisäksi kämppä sijaitsee myös aivan watfordin stadionin vieressä, eli kun Manchester United tulee pelaamaan täytyy vaan pelata kovasti tinderiä, jos vaikka Zlatan tulis siellä vastaan. 😏 Muuten täällä menee ihan kivasti, juhöittiin 25-vuotiasta Janika-kämppistä tänään ja huomenna takas töihin. Tämähän muikkeli täyttääkin ensviikolla 30.. Apua. Anyway, peace and love

Hedelmäcoktaili ilman lisäaineita

Ihmiset jotka tuntevat minut, tietävät että minulla ei ole jääkaapissa juuri koskaan mitään. Täällä on sama juttu. Ruoka maksaa paikallisessa warungissa euron luokkaa ja keittiöni täällä ei ole mikään ihmeellinen. Pidän jääkaapissa juomia lähinnä.Pari viikkoa sitten innostuin ostamaan hedelmiä paikallisesta marketista. Meidän kylältä saa lähinnä hyvin vihreitä banaaneja sekä mangoja. Tutustuin siis markisaan, mangostaniin, litsiin sekä salakiin, joista aikaisemmin tunsin ainoastaan litsin sekä markisan, joka suomessa tunnetaan myös nimellä passionhedelmä. Markisa Markisa . Kokemus oli yllättävä, koska en millään osannut yhdistää markisaa passionhedelmään koska maku täällä tropiikissa on aika erilainen, toki myös suomessa passionhedelmä on rutussa sekä tummanvärinen kun täällä markisa on kimmoisa ja keltainen, vähän niinkuin päärynän ja mandariinin sekoitus. Tutkimustyötä tehdessä selvisikin, että passionfruitia on kahta eri lajiketta ja itse söin juuri tätä golden passion frui