Siirry pääsisältöön

Turkki - Antalya

Päätin palkita itseni vuoden puurastuksen jälkeen rantalomalla. En ole päässyt kunnon aurinkorantalomalle ikuisuuksiin. Palloittelin Bulgarian, Turkin ja Kreikan välillä mutta Turkki voitti edullisuutensa ja lämpötilojensa takia. Meiltä saa töistä 25 plus 8 päivää lomaa vuodessa, ja sillä pääsee ihan mukavasti lomailemaan. Yleensä mulla on enemmän lomaa kuin rahaa mennä lomalle. Toisin kuin suomessa, lomaa ei saa yleensä ottaa kuin kaksi viikkoa yhteensä putkeen. Eli hirveän kauas ei reissuillaan kerkeä.

Päätin lähteä Antalyaan, koska löysin lennot 130 eurolla Lontoosta. En tiennyt kohteesta juuri mitään muuta kuin että siellä on ranta. Tiesin Johanna Tukiaisen keikkailevan sen sijaan Alanyassa. En tiedä menikö arpa juuri oikein. Varasin koko viikon itselleni All inclusive hotellin 170 eurolla joka paljastui lopulta turhakkeeksi koska ruoka oli niin edullista hotellin ulkopuolella. Hotellin altaalla kävin viihtymässä kerran. Mutta tulipa koettua kuitenkin loputon jälkiruokabaari.

Mitä jäi sitten Turkista käteen? Ihmiset olivat todella ystävällisiä. He eivät puhuneet paljon englantia mutta venäjää sen sijaan olisivat osanneet. Olin itse Lara Beachilla ja se näytti olevan itämaanaapurin lempikohde. Turkissa oli mahtava ruoka ja kaikki oli todella edullista. Rahaa minulla paloi Turkkiin oli sata puntaa, joka on vähemmän rahaa kuin kulutan Lontoossa normiasioihin viikossa. Antalya sen sijaan oli vähän pettymys koska siellä ei ollut tarpeeksi tekemistä mutta aurinkoa piisasi. Antalyaan en menisi uudestaan ehkä mutta Turkkiin ehdottomasti.

Seuraavaksi onkin vuorossa kuukauden päästä Kenia!

Eevis

Lara beach

Vesiputoukset

Vanha kaupunki


Ranta-katti

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eka päivä osastolla

Mites tota edes lähtis kuvailemaan? Oli aikamoinen matto jalkojen alta alotus englannissa. Ihan ekaksi tietenkään sulla ei ole minkäänlaisia työvaatteita koska kukaan ei oo niitä tilannu ja teet omissa farkuissa duunia (naminami) ja kukaan ei tunnu edes tietävän että sä oot tullut töihin.  Aloitin siis Watfordin sairaalassa Emergency assestment unitissa eilen, ESAU on kirurgisten potilaiden arviointiyksikkö johon he tulee tavallaan skippaamalla ensiavun ja pääsevät siitä nopeasti mahdolliseen leikkaukseen. Eilen meillä oli suurimmaksi osaksi akuuttivatsapotilaita: munuaisvaivoja sekä umpisuolen tulehduksia. Osastona ESAU on juuri sitä mitä tulin hakemaan: saa olla jaloillaan kokoajan, paljon potilaita ja pääsee tekemään kaikenmoista.  Jokaisella on se uus työpäivä uudella osastolla, sä oot jo uus, siihen ei tarvi enää yhtää ylimääräistä spektaakkelia koska kaikki on ihan tarpeeksi hermostuttavaa ylipäätänsä. Puhumattakaan englannissa missä kaikki käyt kaiken vielä vä...

"Frankly my dear - I dont give a damn"

Aloin tekemään työpankkivuoroja viimeviikolla koska elämä on vaan niin kallista täällä. Pärjäisin ihan ok jos suomessa kela ei haluaisi mun roposia liian paljon tienatuista töistä. Koska maksan mätkyjä pois ennenku tulee edes mätkyjä, joudun tekemään enemmän töitä. Teen siis nyt parin viikon aikana 6x12h putkeen kaksi kertaa yhdellä vapaapäivällä. Onneksi tämä putki loppuu pääsiäiseen jolloin perheeni tulee kylään (Äiti lähetä lisää rahaa tsekit on loppu) Tein ensimmäisen yövuoroni viimeviikolla. Sain onneksi olla rakkaassa emergency assestmentissani ja yö meni osittain hyvinkin mallikkaasti, ajatellen että en saanut tähänkään vuoroon mitään perehdytystä. Pahimmillaan herätin vain yhden lääkärin yöllä. Toinen suurimmista mokistani oli yrittää mennä taukohuoneeseen kun siellä oli toinen hoitaja nukkumassa. Jäin siis oven taakse tunniksi kukkumaan eväineni. Asiahan ei olisi muuten ollut kummoinen mutta kaikki tavarani oli taukohuoneessa ja osastolla on yöllä hemmetin kylmä. Aamulla o...

No jo on ilmoja pidellyt!

On uskomatonta, miten pieni sään muutos saa fiiliksen nousemaan. Tähän asti elämä täällä englannissa on ollut tasaista puurtamista, toivotonta ja pää metsäänpäin menoa. Sitten yhtäkkiä! Aurinko tuli ulos ja elämä maistuu makealta. Tällä kaikella hymyilyllä voi olla myös se takana, että sain gradun palautettua ja saan hakea pian maisteripapereitani. Olihan se "pieni" juttu harteilla. Eilen kävellessä töistä kotiin oli jo aika sellanen fiilis, että englantihan onki ihan okei. Lääkärit on alkaneet kutsua mua etunimellä, oon kehittynyt sairaanhoitajana tuhatkertaisesti, puhun englantia jo sujuvasti (aksentilla) ja olen saanut kavereita. Työ on edelleen sika rankkaa mutta sitä on helpompi kestää. Tässä onnellisuuspöllyssä tilasin myös lennot suomeen. Tulen käymään suomessa nopeasti, mutta silti! Oon ensin Porissa viikonlopun ja siirryn sitten Helsinkiin ihan yhtä pikaisesti. Todella ihanaa tulla käymään suomessa pitkästä aikaa, edellisestä reissusta onkin jo viisi kuukautta ai...