Siirry pääsisältöön

Koiruuksia

Viime maanantaina Balilla vietettiin nyepia, silent dayta toisin sanoen hiljaisuuden päivää. Päivää vietetään joka vuosi Balilaisen kalenterin mukaan. Päivän mukaan Hindut meditoivat, paastoavat ja viettävät päivän hiljaisuudessa ilman minkäänlaisia viihdykkeitä.
Aamu kuudesta aamu kuuteen hindut reflektoivat itseään ja tekojaan. Reflektiolle ei saa tulla minkäänlaisia esteitä, niinpä kaikki viihdykkeet ovat kiellettyjä. Pääsäännöt ovat että tulenteko on kielletty, valoa tulee olla mahdollisimman vähän, työtä ei saa tehdä, mistään ei saa nauttia, mihinkään ei saa matkustaa ja hc-hindut eivät myöskään puhu tai syö.

Aamupäivän aktiviteetit altaalla

Ainoat ihmiset jotka saavat oleilla pihalla nyepin aikaanovat "pecalangit", pecalangit vartioivat katuja ja että kukaan ei riko sääntöjä, tästä ei siis pääse luistamaan edes turistit ja kaikkien oletetaan kunnioittavan sääntöjä. Myös lentokenttä pysyy kiinni koko päivän. Ainoa poikkeus on ambulansseilla. Jos turisti eksyy "vahingossa" ulos hotellistaan, pecalang eskorttaa hänet kiltisti takaisin. Jos meno yltyy liian villiksi, pecalangit kirjoitavat sakkoja.

Bulet orrella

Me siis vietettii nyepiä myös kämppisten kanssa lähinnä uima-altaalla. Olin myös ottanut hoitoon pienen koiranpennun Margon. Margo on 5 viikkoinen katukoira joka tuli hoitoon, koska myöskään hänet pelastanut organisaatio BARC (http://www.balidogrefuge.com/) ei saanut myöskään olla auki nyepinä. Barciin jäi siis oleilemaan 100 pentua yksin nyepin takia, heistä onneksi kuitenkin adoptoitiin nyepi viikonlopuksi 53 pentua. Siispä pidin huolta Margosta viikonlopun ajan. ( Tottakai myös menin ilmoittamaan Barcille että voin tulla myös vapaaehtoiseksi, voitteko uskoa että hurahdin koiriin????!!!)

Margo ensimmäisenä iltana väskänä

Koska nyepinä kuuluu olla sisällä ja ulos ei saa mennä, viihdytimme toisiamme väreillä suurimmaksi osaksi. Nyepi oli mahtava kokemus ja illalla me nähtiin linnunrata kirkkaalta taivaalta!

Vielä kuukausi koulua jäljellä! KÄÄK!

Eeva



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eka päivä osastolla

Mites tota edes lähtis kuvailemaan? Oli aikamoinen matto jalkojen alta alotus englannissa. Ihan ekaksi tietenkään sulla ei ole minkäänlaisia työvaatteita koska kukaan ei oo niitä tilannu ja teet omissa farkuissa duunia (naminami) ja kukaan ei tunnu edes tietävän että sä oot tullut töihin.  Aloitin siis Watfordin sairaalassa Emergency assestment unitissa eilen, ESAU on kirurgisten potilaiden arviointiyksikkö johon he tulee tavallaan skippaamalla ensiavun ja pääsevät siitä nopeasti mahdolliseen leikkaukseen. Eilen meillä oli suurimmaksi osaksi akuuttivatsapotilaita: munuaisvaivoja sekä umpisuolen tulehduksia. Osastona ESAU on juuri sitä mitä tulin hakemaan: saa olla jaloillaan kokoajan, paljon potilaita ja pääsee tekemään kaikenmoista.  Jokaisella on se uus työpäivä uudella osastolla, sä oot jo uus, siihen ei tarvi enää yhtää ylimääräistä spektaakkelia koska kaikki on ihan tarpeeksi hermostuttavaa ylipäätänsä. Puhumattakaan englannissa missä kaikki käyt kaiken vielä vä...

"Frankly my dear - I dont give a damn"

Aloin tekemään työpankkivuoroja viimeviikolla koska elämä on vaan niin kallista täällä. Pärjäisin ihan ok jos suomessa kela ei haluaisi mun roposia liian paljon tienatuista töistä. Koska maksan mätkyjä pois ennenku tulee edes mätkyjä, joudun tekemään enemmän töitä. Teen siis nyt parin viikon aikana 6x12h putkeen kaksi kertaa yhdellä vapaapäivällä. Onneksi tämä putki loppuu pääsiäiseen jolloin perheeni tulee kylään (Äiti lähetä lisää rahaa tsekit on loppu) Tein ensimmäisen yövuoroni viimeviikolla. Sain onneksi olla rakkaassa emergency assestmentissani ja yö meni osittain hyvinkin mallikkaasti, ajatellen että en saanut tähänkään vuoroon mitään perehdytystä. Pahimmillaan herätin vain yhden lääkärin yöllä. Toinen suurimmista mokistani oli yrittää mennä taukohuoneeseen kun siellä oli toinen hoitaja nukkumassa. Jäin siis oven taakse tunniksi kukkumaan eväineni. Asiahan ei olisi muuten ollut kummoinen mutta kaikki tavarani oli taukohuoneessa ja osastolla on yöllä hemmetin kylmä. Aamulla o...

No jo on ilmoja pidellyt!

On uskomatonta, miten pieni sään muutos saa fiiliksen nousemaan. Tähän asti elämä täällä englannissa on ollut tasaista puurtamista, toivotonta ja pää metsäänpäin menoa. Sitten yhtäkkiä! Aurinko tuli ulos ja elämä maistuu makealta. Tällä kaikella hymyilyllä voi olla myös se takana, että sain gradun palautettua ja saan hakea pian maisteripapereitani. Olihan se "pieni" juttu harteilla. Eilen kävellessä töistä kotiin oli jo aika sellanen fiilis, että englantihan onki ihan okei. Lääkärit on alkaneet kutsua mua etunimellä, oon kehittynyt sairaanhoitajana tuhatkertaisesti, puhun englantia jo sujuvasti (aksentilla) ja olen saanut kavereita. Työ on edelleen sika rankkaa mutta sitä on helpompi kestää. Tässä onnellisuuspöllyssä tilasin myös lennot suomeen. Tulen käymään suomessa nopeasti, mutta silti! Oon ensin Porissa viikonlopun ja siirryn sitten Helsinkiin ihan yhtä pikaisesti. Todella ihanaa tulla käymään suomessa pitkästä aikaa, edellisestä reissusta onkin jo viisi kuukautta ai...