Sain kunnian lähteä vaihtariporukan kanssa Lembonganille. Olen suunnitellut saarireissua jo iät ja ajat mutta jostain syystä en ole saanut aikaiseksi lähteä. Totuus lienee se, että vihaan laivoja. Jos et vielä ymmärtänyt, niin vihaan laivoja. Ruotsinristeilyt ovat minulle kaamea painajainen. En edes muista milloin olisin viimeksi jossain purkissa istunut, no ehkä Tallinnaan pari vuotta takaperin Iinan kanssa. Mutta siis: vihaan laivoja.
Ensimmäinen takaisku tulikin kun lopulta join satamaan ja näin merenkäynnin. Ei jeesus, en varmasti mene tonne. Kyse ei niinkään ole siitä, että minulle tulisi pahaolo, en vaan kykene istumaan missään paikassa mistä ei pääse ulos. Tämä luo minulle ääretöntä ahdistusta ja näin on ollut jo kymmenen vuotta. Pari kymmentä paniikkipuhelua Kaisalle ja Amerikkaan päästiin lopputulokseen: päätä vasta sitten kun näet veneen että menetkö sinne. Lopulta kun vene tuli nousin kuin robotti astellen pehmeään hiekkaan, täälläpäin veneet tulevat suoraan beachille, joten veneisiin noustaan merestä. Aika Robinsson cruisoe meininki.
Istuin sitten veneen takaosaan ja ajattelin että kyllä noilla kiinalaisilla täytyy olla herkemmät vatsat kuin minulla. Kun vene lähti liikkeelle, varsinaisesti paniikki ei lopettanut nostamista päätään koska vene pomppii kuin julmettu. Vene ei siis todellakaan mene smoothisti niinkun suomessa pikavene vaan kauhaisee jokaisen 20sekunnin välein voltin aaltojen päälle. Olo oli siis kuin vuoristoradalla. Silti, matka kesti 30min ja selvisin. Kuin näin Lembonganin-saaren en voinut kuin olla iloinen: ihana pikkusaari. Kun laskin varpaani turkoosiin mereen olin uskomaton onnellinen että voitin pelkoni.
Nusa Lembongan on Balista kaakkoon 20km sijaitseva pikkusaari ( 8km²) ja kuuluu kolmen saaren nippuun: Nusa Penida sekä Nusa Ceningan.Sanurista Lembonganille pääsee kolmessakymmenessä minutissa ja vuoroja menee aina kolmeen - neljään asti. Jos ei jaksa etukäteen varata, kannattaa vaan suunnata Sanur Beachille ja alkaa tinkiä hinnasta. Laivamatkat on 150 tontusta 500 tonttuun. Itse ajoin omalla pyörällä rannalle ja otin scoot-veneen joka maksoi 350.
Reissuun tarttui muita vaihtareita seuraavana päivänä ja päätetitin että mehän vuokrataan fillarit. Voi miten paska idea. En ole koskaan polkenu yhtä kämäsellä ja epämukavalla fillarilla. Eka ylämäki ja fillari polkee ympäri ittensä. Luovutan. Palautan fillarin ja otan skootterinkun muut urhoollisesti vielä polkevat Dream beachille.
Seuraavana päivänä muut päättää lähteä snorklaamaan, edelleen vihaan laivoja niin päätän että viiden tunnin laivareissu ei oo mun juttu ja vuokraan skopan ja kierrän koko saaren. Koko Lembonganin ja Ceninganin kiertoo meni alle kaks tuntia, voi miten söpöjä olivat! Eteenkin Ceningan vaikutti siltä kuin aika olis vaan pysähtynyt.
Viikonloppu oli ihan täydellinen aika saarien kiertelyyn. Penidalle tosin pitää ottaa vielä ylimääräinen laiva matka jos sinne mielii. Ylipäätänsä Lembongan on loistava paikka ladata akkuja koska vaikka päivällä siellä on puuhaa niin illalla saari on hiljainen.
Ensimmäinen takaisku tulikin kun lopulta join satamaan ja näin merenkäynnin. Ei jeesus, en varmasti mene tonne. Kyse ei niinkään ole siitä, että minulle tulisi pahaolo, en vaan kykene istumaan missään paikassa mistä ei pääse ulos. Tämä luo minulle ääretöntä ahdistusta ja näin on ollut jo kymmenen vuotta. Pari kymmentä paniikkipuhelua Kaisalle ja Amerikkaan päästiin lopputulokseen: päätä vasta sitten kun näet veneen että menetkö sinne. Lopulta kun vene tuli nousin kuin robotti astellen pehmeään hiekkaan, täälläpäin veneet tulevat suoraan beachille, joten veneisiin noustaan merestä. Aika Robinsson cruisoe meininki.
Istuin sitten veneen takaosaan ja ajattelin että kyllä noilla kiinalaisilla täytyy olla herkemmät vatsat kuin minulla. Kun vene lähti liikkeelle, varsinaisesti paniikki ei lopettanut nostamista päätään koska vene pomppii kuin julmettu. Vene ei siis todellakaan mene smoothisti niinkun suomessa pikavene vaan kauhaisee jokaisen 20sekunnin välein voltin aaltojen päälle. Olo oli siis kuin vuoristoradalla. Silti, matka kesti 30min ja selvisin. Kuin näin Lembonganin-saaren en voinut kuin olla iloinen: ihana pikkusaari. Kun laskin varpaani turkoosiin mereen olin uskomaton onnellinen että voitin pelkoni.
Nusa Lembongan on Balista kaakkoon 20km sijaitseva pikkusaari ( 8km²) ja kuuluu kolmen saaren nippuun: Nusa Penida sekä Nusa Ceningan.Sanurista Lembonganille pääsee kolmessakymmenessä minutissa ja vuoroja menee aina kolmeen - neljään asti. Jos ei jaksa etukäteen varata, kannattaa vaan suunnata Sanur Beachille ja alkaa tinkiä hinnasta. Laivamatkat on 150 tontusta 500 tonttuun. Itse ajoin omalla pyörällä rannalle ja otin scoot-veneen joka maksoi 350.
Reissuun tarttui muita vaihtareita seuraavana päivänä ja päätetitin että mehän vuokrataan fillarit. Voi miten paska idea. En ole koskaan polkenu yhtä kämäsellä ja epämukavalla fillarilla. Eka ylämäki ja fillari polkee ympäri ittensä. Luovutan. Palautan fillarin ja otan skootterinkun muut urhoollisesti vielä polkevat Dream beachille.
Seuraavana päivänä muut päättää lähteä snorklaamaan, edelleen vihaan laivoja niin päätän että viiden tunnin laivareissu ei oo mun juttu ja vuokraan skopan ja kierrän koko saaren. Koko Lembonganin ja Ceninganin kiertoo meni alle kaks tuntia, voi miten söpöjä olivat! Eteenkin Ceningan vaikutti siltä kuin aika olis vaan pysähtynyt.
 |
| Mashroombay |
 |
| Skootteri pelasti päivän |
Kommentit
Lähetä kommentti