Siirry pääsisältöön

Syksy tulee ja pakarat palaa


Syksy tulee ja pakarat palaa
Aloitin pari viikkoa sitten työharjoittelun Asia Exchangella täällä Balilla. Asia exchange on organisaatio joka mahdollistaa edullisen opiskelija-vaihdon Aasiaan. Balilla on nyt 148 vaihtaria ja kyllä, tekemistä riittää. Meillä on tyyppejä ympäri maailmaa, ihan pari mainitakseni on Amerikkaa, Australiaa, Ranskaa, Kreikkaa, Saksaa, Suomea... eli todella värikäs joukko.
Aikani on siis mennyt aikalailla opiskelijoiden kanssa koheltamisessa. Työni on todella monipuolinen ja vaikka sormi meneekin välillä suuhun, niin olen kyllä nauttinut todella paljon hommasta. Voinpa sanoa, että on unelma työpaikka, kaikkine kulttuureineen ja ongelmineen.


Vaihtareiden kanssa Seranganissa.

Jännää tässä työharjoittelijana olossa on, että en uskonut että oma näkökulma ja kontrasti on näin erilainen verrattuna aikaisempiin vaihtokokemuksiin. Itsehän kuitenkin juuri lopetin oman vaihtarilukukauteni.  Istuin torstaina yksien vaihtarien bileissä ja tajusin kattelevani bileitä ikäänkuin lasin läpi. Bileet oli kivat, ongelma on vaan kokemuksien vertaaminen: Miltä nämä juhlat tuntuisi, jos itse olis vaihtari. Me pidettiin yleensä omat bileemme aina Villa Mangolla Seminyakissa: ajeltais Ninan kanssa Jimbaranista juhliin, naurettais ittemme Josefiinan kanssa kuoliaaksi ja Jutan kanssa käytäis läpi miesongelmia.
Ennen näitä juhlia, en oikein edes tajunnu että kuinka merkityksellinen tuo oma vaihtarikokemus oli ja nyt osaan jo nostaa sen erilaiseen arvoon kun aikaa on kulunut. Toki kokemus oli huippu, mutta koska jäin tänne, en ole päässyt ikävöimään Bali-elämää, olen vain jäänyt ns. kellumaan paratiisi-saarelle.

Nyt pitää vaan siis kääntää oma ajatusmaailma siihen suuntaan, että mä olen tuottamassa kokemuksia nyt uusille vaihtareille ja on ok olla ulkopuolinen tässä maailmassa. Tässä on muutenkin potkuteltu sen verran vähän aikaa ja vaihtareidenkin omat porukat alkaa vasta muodostua.

Hyvä joukko on silti kasassa, mun oma 148 dreamteam ja onpa sellanen kutina, että tästä syksystä tulee todella todella hyvä. Nyt persposket palaneena uutta työviikkoa kohti. Woop-woop.

Lisää työharjoitelupaikasta:

http://www.asiaexchange.org/fi/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eka päivä osastolla

Mites tota edes lähtis kuvailemaan? Oli aikamoinen matto jalkojen alta alotus englannissa. Ihan ekaksi tietenkään sulla ei ole minkäänlaisia työvaatteita koska kukaan ei oo niitä tilannu ja teet omissa farkuissa duunia (naminami) ja kukaan ei tunnu edes tietävän että sä oot tullut töihin.  Aloitin siis Watfordin sairaalassa Emergency assestment unitissa eilen, ESAU on kirurgisten potilaiden arviointiyksikkö johon he tulee tavallaan skippaamalla ensiavun ja pääsevät siitä nopeasti mahdolliseen leikkaukseen. Eilen meillä oli suurimmaksi osaksi akuuttivatsapotilaita: munuaisvaivoja sekä umpisuolen tulehduksia. Osastona ESAU on juuri sitä mitä tulin hakemaan: saa olla jaloillaan kokoajan, paljon potilaita ja pääsee tekemään kaikenmoista.  Jokaisella on se uus työpäivä uudella osastolla, sä oot jo uus, siihen ei tarvi enää yhtää ylimääräistä spektaakkelia koska kaikki on ihan tarpeeksi hermostuttavaa ylipäätänsä. Puhumattakaan englannissa missä kaikki käyt kaiken vielä vä...

"Frankly my dear - I dont give a damn"

Aloin tekemään työpankkivuoroja viimeviikolla koska elämä on vaan niin kallista täällä. Pärjäisin ihan ok jos suomessa kela ei haluaisi mun roposia liian paljon tienatuista töistä. Koska maksan mätkyjä pois ennenku tulee edes mätkyjä, joudun tekemään enemmän töitä. Teen siis nyt parin viikon aikana 6x12h putkeen kaksi kertaa yhdellä vapaapäivällä. Onneksi tämä putki loppuu pääsiäiseen jolloin perheeni tulee kylään (Äiti lähetä lisää rahaa tsekit on loppu) Tein ensimmäisen yövuoroni viimeviikolla. Sain onneksi olla rakkaassa emergency assestmentissani ja yö meni osittain hyvinkin mallikkaasti, ajatellen että en saanut tähänkään vuoroon mitään perehdytystä. Pahimmillaan herätin vain yhden lääkärin yöllä. Toinen suurimmista mokistani oli yrittää mennä taukohuoneeseen kun siellä oli toinen hoitaja nukkumassa. Jäin siis oven taakse tunniksi kukkumaan eväineni. Asiahan ei olisi muuten ollut kummoinen mutta kaikki tavarani oli taukohuoneessa ja osastolla on yöllä hemmetin kylmä. Aamulla o...

No jo on ilmoja pidellyt!

On uskomatonta, miten pieni sään muutos saa fiiliksen nousemaan. Tähän asti elämä täällä englannissa on ollut tasaista puurtamista, toivotonta ja pää metsäänpäin menoa. Sitten yhtäkkiä! Aurinko tuli ulos ja elämä maistuu makealta. Tällä kaikella hymyilyllä voi olla myös se takana, että sain gradun palautettua ja saan hakea pian maisteripapereitani. Olihan se "pieni" juttu harteilla. Eilen kävellessä töistä kotiin oli jo aika sellanen fiilis, että englantihan onki ihan okei. Lääkärit on alkaneet kutsua mua etunimellä, oon kehittynyt sairaanhoitajana tuhatkertaisesti, puhun englantia jo sujuvasti (aksentilla) ja olen saanut kavereita. Työ on edelleen sika rankkaa mutta sitä on helpompi kestää. Tässä onnellisuuspöllyssä tilasin myös lennot suomeen. Tulen käymään suomessa nopeasti, mutta silti! Oon ensin Porissa viikonlopun ja siirryn sitten Helsinkiin ihan yhtä pikaisesti. Todella ihanaa tulla käymään suomessa pitkästä aikaa, edellisestä reissusta onkin jo viisi kuukautta ai...