Heipparallaa vaan Nepalista!
Nyt ollaan vihdoin yli 24 tunnin jälkeen päästy Kathmanduuhun. Kathmandu on värikäs ja sekava mutta hyvin mielenkiintoinen. Täällä vietetään seuraavat melkein neljä kuukautta. Asutaan jossakin sellaisessa paikassa jonka nimen osaan ääntää mutta en kirjoittaa. Paikka sijaitsee kuitenkin lähellä Patania ja Jawalakheliä. Meillä on kolme makuuhuonetta, keittiö ja olohuone. 2 suihkua toimii kaasulla, jota on vielä tosi pelottavaa käyttää. Sähköt toimii pääosallisesti yöllä ja muuten on sähkökatkos.
Tähän mennessä ollaan päästy käymään hieronnassa ja Sofia ja jenni kävi Bollywood -leffassa. Se makso jonku 200 rupiaa eli 2 euroa. Oli kuulemma hyvä. Eeva kävi nukkumassa vähän univelkoja pois. Kulttuuriin tutustuminen on rankkaa. Lisäksi tyhmä taksi vei Eevan ihan jonnekki ihme paikkaan ja pyysi liikaa rahaa. Kyyti maksoi huimat 3,5 euroa mutta täällä se on iso raha. Plus tosiaan että Eeva oli eksyksissä samaan aikaan kuin tytöt kattoi Bollywood leffaa. Eeva siis lähti käppäilemään vaan katuja pitkin ja kävi kysymässä apua paikkaan jonka osoitetta ei tiennyt. Lopulta selvisi, että kartta oli loppunut eikä sijaintia voinut edes paikallistaa. Onneksi suomalainen tyttö on aina fiksu ja löytää kotiin. Paitsi että lopulta ovi oli lukossa, tai niin luultiin kunnes tajuttiin työntää sitä eteenpäin.
Täällä on lämmintä about +20 ja lämpenee kokoajan. Sisällä on ihan jäätävän kylmä. Istutaan lapaset kädessä ja pipo päässä. En tiedä miten paikalliset täällä pärjää koska lämmitystä ei ole juuri missään. Paikalliset istuu tulen äärellä ja paistaa maissia.
Ruoka on ihan mahtavaa, kalleimmillaan kun käytiin hienossa organic cafe:ssa 490 rupiaa eli jotain 5 euroa, tämän jälkeen ei syödä enää niin kalliisti. Aamiaiseksi yleensä hilloa ja vaaleeta leipää. Aamulla ei tietenkään saatu hillopurkkia auki, mutta vietiin se ystävällisen näköisen kaupan myyjän luokse jolla ei ollut hajuakaan mistä puhuttiin. Mies kysyi vaimoltaan. Vaimo osoitti kauppaan, mies meni kauppaan. Miehen perään meni viisi miestä ja pian sieltä tuli mies ( joka ei ollut edes alkuperäisessä porukassa) hymyillen tosi leveästi aukinaisen hillopurkin kanssa.
Kaikki on niin uutta, sekavaa ja hienoa että en osaa sanoa oikein mitään fiksua :)
Terveisiä kaikille!
Rakkaudella <3
Eeva, Sofia ja Jenni.
Nyt ollaan vihdoin yli 24 tunnin jälkeen päästy Kathmanduuhun. Kathmandu on värikäs ja sekava mutta hyvin mielenkiintoinen. Täällä vietetään seuraavat melkein neljä kuukautta. Asutaan jossakin sellaisessa paikassa jonka nimen osaan ääntää mutta en kirjoittaa. Paikka sijaitsee kuitenkin lähellä Patania ja Jawalakheliä. Meillä on kolme makuuhuonetta, keittiö ja olohuone. 2 suihkua toimii kaasulla, jota on vielä tosi pelottavaa käyttää. Sähköt toimii pääosallisesti yöllä ja muuten on sähkökatkos.
Tähän mennessä ollaan päästy käymään hieronnassa ja Sofia ja jenni kävi Bollywood -leffassa. Se makso jonku 200 rupiaa eli 2 euroa. Oli kuulemma hyvä. Eeva kävi nukkumassa vähän univelkoja pois. Kulttuuriin tutustuminen on rankkaa. Lisäksi tyhmä taksi vei Eevan ihan jonnekki ihme paikkaan ja pyysi liikaa rahaa. Kyyti maksoi huimat 3,5 euroa mutta täällä se on iso raha. Plus tosiaan että Eeva oli eksyksissä samaan aikaan kuin tytöt kattoi Bollywood leffaa. Eeva siis lähti käppäilemään vaan katuja pitkin ja kävi kysymässä apua paikkaan jonka osoitetta ei tiennyt. Lopulta selvisi, että kartta oli loppunut eikä sijaintia voinut edes paikallistaa. Onneksi suomalainen tyttö on aina fiksu ja löytää kotiin. Paitsi että lopulta ovi oli lukossa, tai niin luultiin kunnes tajuttiin työntää sitä eteenpäin.
Täällä on lämmintä about +20 ja lämpenee kokoajan. Sisällä on ihan jäätävän kylmä. Istutaan lapaset kädessä ja pipo päässä. En tiedä miten paikalliset täällä pärjää koska lämmitystä ei ole juuri missään. Paikalliset istuu tulen äärellä ja paistaa maissia.
Ruoka on ihan mahtavaa, kalleimmillaan kun käytiin hienossa organic cafe:ssa 490 rupiaa eli jotain 5 euroa, tämän jälkeen ei syödä enää niin kalliisti. Aamiaiseksi yleensä hilloa ja vaaleeta leipää. Aamulla ei tietenkään saatu hillopurkkia auki, mutta vietiin se ystävällisen näköisen kaupan myyjän luokse jolla ei ollut hajuakaan mistä puhuttiin. Mies kysyi vaimoltaan. Vaimo osoitti kauppaan, mies meni kauppaan. Miehen perään meni viisi miestä ja pian sieltä tuli mies ( joka ei ollut edes alkuperäisessä porukassa) hymyillen tosi leveästi aukinaisen hillopurkin kanssa.
Kaikki on niin uutta, sekavaa ja hienoa että en osaa sanoa oikein mitään fiksua :)
Terveisiä kaikille!
Rakkaudella <3
Eeva, Sofia ja Jenni.
Kommentit
Lähetä kommentti