Siirry pääsisältöön

Tšingis-kaanin maassa.

Okei, saavuttiin Mongoliaan tana aamuna. Rajan ylitys Venajan puolella oli mielenkiintoinen, paljon passintarkistuksia, koiria ja miehia tutkimassa vaunuja. Yhtapaljon kuin oli passintarkastajia, oli Mongoleja jotka paattivat vaan hypata kyytiin ilman lippua, konduktoori tykkas siita ihan sikana. Sen lisaksi meilla oli yks haiseva nuudelia-syova Mongoli meidan vaunussa joka niisti kateen jatkuvasti. En ole mikaan rasisti, mutta onko torkeaa tarjota toiselle nenaliinaa?

Mongolian puolella rajamuodollisuudet oli paljon helpommat. Kunhan kirjoitti turisti joka paikkaan ja naytti mahdollisimman valkoiselta niin kaikki okei.

Aamulla sitten tietysti saatiin tavata eka vammanen taksikuski johon luotettiin tottakai. (Venajalla taksit oli ollut reiluja) Mutta kyllahan sita kokemuksesta olis jo pitanyt Intian ja Nepalin jalkeen tietaa etta aikamoisia kusettajia ne oli.
Aamulla kirpea pakkassaa ei mielta parantanut kun kello oli 6 ja mikaan paikka ei ollut auki. No loydettiin lopulta kuitenkin todella mukava hostelli josta saatiin teeta ja sympatiaa. Saatiin nukuttua ja kaikki hyvin.

Nyt on sitten vissiin uudenvuodenaatto. Vaikuttaa olevan samanlainen ilta kuin viimevuonna eli Eeva ja Mikko kahdestaan juo skumppaa. Mikko ei onneksi saanut raketteja tana vuonna mistaan. Ehka voidaan ilta kuluttaa siihen etta pohditaan miten saadaan Mikosta Mongolian uusi presidentti. Ongelmia on vaan siina, etta presidentin pitaa olla syntyperaltaan Mongolian kansalainen ja 45-vuotias .. onpa ainakin aikaa pohtia tata asiaa.

Lisaksi meidan pitaa ehdottomasti hankkia ennen lahtoamme Kiinaan hevospaaviulu, perinteinen Mongolilainen soitin.
Yksi asia jonka olen oppinut tanaan on, etta "muttom" on lammasta, vanhaa lammasta ja pohdin edelleen, etta miksi maassa jonka BKT on sijalla 150, on Louis Vuittonin kauppa?

Hyvaa uuttavuotta!

T. EEVA

Kommentit

  1. Hyvää uutta vuotta sinne jonnekin, täältä katsoen todella kauas. Matkaseuranne on oolut vaihtelevaa sorttia... Toivottavasti se taksikuski ei saanut aikaan suurempaa vahinkoa. Olkaa nyt tarkkoja ja varovaisia. Kiinan puolellakin on luvassa varmaan monenlaista menoa. Kuinka kauan te nyt siellä Mongoliassa aiottekaan olette?
    Täällä vuosi vaihtui tavanomaisesti.
    Hyviä ajatuksia sinne! Helena

    VastaaPoista
  2. Hei. Jokos te olettte Kiinassa? Kohtahan te tulette jo kotiinkin. Kiinassa voi olla vähän hankalaa löytää nettikahvilaa, vai? Uusia matkajuttuja odotellen.
    Helena

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Synttärihulinoita ja uusia asuntoja

Pari kuukautta on mennyt tosi nopeaa uusissa duuneissa. Tykkään uudesta paikasta kovasti ja mun työkaverit on aivan huikeita. Työ on silti todella vaativaa ja olen vastuussa melkein joka päivä. Kotoutuksessa on niin tuhat ja sata asiaa jotka voi mennä pieleen ja usein kaikki meneekin niin pieleen kuin mahdollista. Silti, en kaipaa osastotyötä enää yhtään. En tippakaan. Sain asunnon sairaalan alueelta, ihan sairaalan vierestä. Janika oli mitannut että  uudelta kämpältä kestää alle 5minuuttia töihin. Kämppä on siis kaksio, jossa molemmilla meillä on omat huoneet. Asunto on suht uusi ja kiva. Oon ihan innoissani muutosta. Sen lisäksi kämppä sijaitsee myös aivan watfordin stadionin vieressä, eli kun Manchester United tulee pelaamaan täytyy vaan pelata kovasti tinderiä, jos vaikka Zlatan tulis siellä vastaan. 😏 Muuten täällä menee ihan kivasti, juhöittiin 25-vuotiasta Janika-kämppistä tänään ja huomenna takas töihin. Tämähän muikkeli täyttääkin ensviikolla 30.. Apua. Anyway, peace and ...

Eka päivä osastolla

Mites tota edes lähtis kuvailemaan? Oli aikamoinen matto jalkojen alta alotus englannissa. Ihan ekaksi tietenkään sulla ei ole minkäänlaisia työvaatteita koska kukaan ei oo niitä tilannu ja teet omissa farkuissa duunia (naminami) ja kukaan ei tunnu edes tietävän että sä oot tullut töihin.  Aloitin siis Watfordin sairaalassa Emergency assestment unitissa eilen, ESAU on kirurgisten potilaiden arviointiyksikkö johon he tulee tavallaan skippaamalla ensiavun ja pääsevät siitä nopeasti mahdolliseen leikkaukseen. Eilen meillä oli suurimmaksi osaksi akuuttivatsapotilaita: munuaisvaivoja sekä umpisuolen tulehduksia. Osastona ESAU on juuri sitä mitä tulin hakemaan: saa olla jaloillaan kokoajan, paljon potilaita ja pääsee tekemään kaikenmoista.  Jokaisella on se uus työpäivä uudella osastolla, sä oot jo uus, siihen ei tarvi enää yhtää ylimääräistä spektaakkelia koska kaikki on ihan tarpeeksi hermostuttavaa ylipäätänsä. Puhumattakaan englannissa missä kaikki käyt kaiken vielä vä...

No jo on ilmoja pidellyt!

On uskomatonta, miten pieni sään muutos saa fiiliksen nousemaan. Tähän asti elämä täällä englannissa on ollut tasaista puurtamista, toivotonta ja pää metsäänpäin menoa. Sitten yhtäkkiä! Aurinko tuli ulos ja elämä maistuu makealta. Tällä kaikella hymyilyllä voi olla myös se takana, että sain gradun palautettua ja saan hakea pian maisteripapereitani. Olihan se "pieni" juttu harteilla. Eilen kävellessä töistä kotiin oli jo aika sellanen fiilis, että englantihan onki ihan okei. Lääkärit on alkaneet kutsua mua etunimellä, oon kehittynyt sairaanhoitajana tuhatkertaisesti, puhun englantia jo sujuvasti (aksentilla) ja olen saanut kavereita. Työ on edelleen sika rankkaa mutta sitä on helpompi kestää. Tässä onnellisuuspöllyssä tilasin myös lennot suomeen. Tulen käymään suomessa nopeasti, mutta silti! Oon ensin Porissa viikonlopun ja siirryn sitten Helsinkiin ihan yhtä pikaisesti. Todella ihanaa tulla käymään suomessa pitkästä aikaa, edellisestä reissusta onkin jo viisi kuukautta ai...