Postikortteja maailmalta.

Mä ajattelin nyt ehkä toista kertaa uhrata ajatuksen tälle matkalle (Mongolian passien ollessa vielä matkalla) ja tehdä matkasuunnitelman. Näin meidän äitikin on iloinen kun katsoo kalenteria ja voi sanoa isälle että tytär on nyt tänä päivänä kaupungissa jonka nimeä ei osaa lausua. Toisekseen, olen aloittanut varustautumisen. Nyt antibioottikuurin alla olen huomannut, että olen valmis taas hyppäämään hyytävään kylmään ilmaan! (Porissa on -5 c) Olen siis tehnyt hankintoja. Olen ostanut takin, hanskat, toppahousut (jotka menevät kyllä vaihtoon huomenna) ja välikerraston. Vanhat vaelluskenkäni hain äidiltä. Niillä on hyvä töpöttää. Tässähän alkaa olla jo valmis ensiviikon reissuun. En pyydä joululahjoja, mutta minulle voi antaa joko 1. Rahaa 2. Venäjänkielen tunteja Terveisin Eeva -> бестолковый финка! (tyhmä suomalainen)

Kolme päivää kipeenä takana, silloin kun ei nuku kerkeää vähän pohtia, että tässä kuukauden päästä ollaan jo matkalla kohti Kiinaa. Venäjän viisumi pitäisi tulla tulevalla viikolla ja keskiviikkona pitäisi Helsingistä mennä hakemaan Kiinaan viisumia, sen jälkeen jäljellä on vaan enää Mongolia. Viisumeille tulee yhteensä hintaa n.120 euroa ilman pika-käsittelyitä. Ainostaan Mongolian viisumin voi hoitaa postitse, Kiinan ja Venäjän viisumit tulee toimittaa paikan päälle (Venäjä Turkuun ja Kiina Helsinkiin) Rokotukset on kunnossa matkaa varten, keskustelu Porin matkarokoteneuvojan kansssa paljasti että nämä mitä on tykitetty lihakseen tulisi riittää tällaista matkaa varten : Tetanus-difteria IPV MMR II Twinrix III Tetanus-d Typherix Pandemrix Ixiaro I Imovax IPV ixiaro II Influvac Olen siis aina ollut rokotepuolteinen ihminen, mutta nyt otettuani Influvac-rokoitteen on alkanut vähän ottaa pannuun, tietenkään en ole varma johtuuko tämä kolmen päivän flunssa tästä rokotteesta, mutta pahast...

Selvä! Kestihän sitä jo kauan kun tuli matkaan taas himo. Seuraavaksi sitten onkin tulossa matkana perinteinen trans-mongolia, jonka tuntuu jo useat tehneen, eli mitään uutta ja extremeä ei tehdä mutta sen sijaan kokemus on tottakai uusi meille. Mukaan lähtee siis minä Eeva ja Mikko. Huomattiin että selvittiin yhdessä Intiassa. Kun Eevalla menee hermot, Mikko pysyy tyynenä ja hoitaa asiat eli melkein täydellinen yhdistelmä. Nyt ollaan siinä vaiheessa että saimme Killroy:lta tosi hyvät lennot Pekingistä kotiin, eli matka on suunniteltu jo takaisinpäin. Eli Kiinaan enää pitäisi päästä. Tarkoitushan on matkustaa Junalla Helsingistä Kiinaan. Suomen ja Kiinan välillähän on siis vain yksi (iso) maa. Kokonaisuudessaan matkaan on varattu kolme viikkoa ja neljä päivää. Tähän mennessä olen siis lähinnä leikkinyt junilla töissä (työharjoittelu neuvolassa) Mutta jos et omista junia, ja haluat lähteä mielikuvitusmatkalle kanssani. Tässä oiva tapa tulla messiin. Opettelin teoriaa ihan rautatieturval...

Kolme kuukautta alkaa olemaan ohi Nepalissa ja on aika nostaa kytkintä. Luonnollisesti ihmisten tiet eroavat. Itse säästyn kyyneliltä koska olen suhteellisen onnellinen että pääsen vaihtamaan paikkaa. Kyse ei ole siitä, ettenkö olisi nauttinut ajastani Nepalissa vaan ehkä enemminkin siitä, että kaipaan oikeaa elämääni. Elämä Kathmanduussa ei ole ollut helppoa, totta kai mikään elämässä ei muutenkaan ole. Usein kun ihminen astuu uuteen kulttuuriin, roolit vaihtuvat. Ihmiset voivat koota heille sellaisen identiteetin mitä itse haluavat olla. Uusien ihmisten ja asioiden keskellä elämästä voi tulla valheellista. Itsensä pitäminen itsenään on vaikeaa kun saa olla mitä haluaa. Lopullisen reflektion aika onkin vasta kun pääsen kotiin. Lopullinen kulttuuri-shokki onkin vasta edessä kun palataan elämään missä rahat loppuu, on kylmä ja laskuja pitää maksaa. Jatkuvaan kiireeseen on mahdotonta valmistautua maassa missä ajan käsitettä ei juuri ole. Jotta en kuulostaisi liian katkeralta, olen kii...

This is in english because, i have a nepalise keyboard and I hate when I cant write english the proper way.. After I got Mikko and Jaakko back to Kathmandu its been very busy. We started working at Chapagnon- health post. It seems as boring as Patan hospital except the scenary is different. Also we have been gathering data around Chapagnon what means that we have been going through villages collecting data about people, like ex. asking people if they wash their hands and have toilet etc. Its been intresting to see how real nepal people live. Being on the countryside has been great, i really enjoy the clean air and scenery. On tuesday I left with Mikko and Jaakko to Bhaktapur to celebrate the new year 'Bisket Jatra' of course we realised during horrible rain, that we havent made any reservation to the hostels and they were full. Finally we found a nepali man, who was kind enough to find us hotel and it end up like 1500 rupies a room, which was great considering we didnt have any...

Hei! Tässä alkaa viikot mukavasti jo täyttyä! Sairaalaa on enää kaksi päivää jäljellä ja sen jälkeen alkaa comminity-harjoittelu kylässä, jonka nimeä en osaa vielä kirjoittaa tai lausua. Vanhenpien tulon jälkeen päivät on vierineet todella nopeaa. En tiedä kuinka kulttuuri-rikasta kokemusta kerkesin rakkaalle perheelleni tarjota kun tuntuu että koko ajan on ihan armoton kiire. kuitenkin kierrätin äitiä ja isää durpar squarella, Pharpingissa ja Thamelilla. Ruokana tarjoiltiin masala pakoudaa, alua ja padamia. Kerkesin itse kaiken myllerryksen keskellä käymään itse Nagargotissa. Ihana kylä n.32 km päässä, luulin itse (ja olin aivan varma) että oltiin kauempana. Marikan kanssa tappelun jälkeen tulin siihen lopputulokseen että Nagargot ei ollut niin kaukana vaikka sinne ajoikin puolitoista tuntia taksilla. Yleensä en tosin ole väärässä. Toki aikaa meni myös siihen että taksista hajosi rengas. Keskellä matkaa kuski huutaa "Heterika!" Sofian kanssa katsotaan toisiamme hämmästyneenä...

Namaste Nyt on se ihme tapahtunut, tykätään olla sairaalassa. Siis ihan älytön juttu. Aloitettiin siis harjoittelu Gynellä. Siellä oliki ihania länkkärivauvvoja, apinavauvvoihin verrattuna siis michelinmiehiä. apinavauva: alipainoinen nepalivauvva 2kg länkkärivauvva: normaalipainoinen nepalivauvva yli 4kg. Ollaan myös saatu tehdä haavanhoitoa betadinella, ymmärtääkseni suomi on luopunut jo tästä aineesta kasariluvulla mutta google kertoo asiasta tämän verran For more than 4 decades Betadine® Microbicides have been used in homes and hospitals worldwide as an important first line of defense against topical infections. Betadine Microbicides help to reduce bacteria that potentially can cause skin infection. Allekirjoittanut on keskittynyt vauvvojen sylissä pitämiseen kun tytöt ovat puhdistaneet keisarileikkauksen aiheuttamia haavoja (LSCS = Lower segment Cesarian section) Mutta osallistuin urheasti tikkien poistamiseen, ja täytyy myöntää että iho oli naisella ihan kurtulla ja tikit vedetty...