Postikortteja maailmalta.

Kun matkustaa paljon, osaa sästää rahaa erillä tavalla ja oppii kokemuksen kautta pieniä jippoja. Kun on kerran mokannut, tietää miten estää katastrofin tapahtumasta uudestaan. Tähän postaukseen olen kerännyt vinkkejä omia ja muiden, miten säästää stressiä ja rahaa matkustaessa. 1. Pakkaa mukaan peli tai pelikortit. Esimerkiksi Uno on kansainväinen peli, jota voi pelata uusien ystävien kanssa sadepäivänä. 2. Pakkaa mukaan pieniä pulloja salmiakkikossua, hädän hetkellä ja sohvasurfatessa, uudet ystäväsi ihastuvat lahjaasi. Jos et matkusta kuumaan maahan, pakkaa mukaasi myös fatserin sinistä. 3. Jos matkustat Aasiaan, älä ota mukaan yli kolmea paria sukkia. Ota sukat mukaan vain jos jotkut kenkäsi vaativat sukkia. Kuumassa maassa vaihda sukat flipflopeihin. Täytä reppu sen sijaan hymyllä ja kärsivällisyydellä. 4. Syö toreilla. Torilla näkee ja tutustuu paikalliseen kulttuurin parhaiten. Mieti vaikka hakaniemen toria, mikä on siistimpää kuin tori täynnä oikeaa elämää. Torilta s...

Viime maanantaina Balilla vietettiin nyepia, silent dayta toisin sanoen hiljaisuuden päivää. Päivää vietetään joka vuosi Balilaisen kalenterin mukaan. Päivän mukaan Hindut meditoivat, paastoavat ja viettävät päivän hiljaisuudessa ilman minkäänlaisia viihdykkeitä. Aamu kuudesta aamu kuuteen hindut reflektoivat itseään ja tekojaan. Reflektiolle ei saa tulla minkäänlaisia esteitä, niinpä kaikki viihdykkeet ovat kiellettyjä. Pääsäännöt ovat että tulenteko on kielletty, valoa tulee olla mahdollisimman vähän, työtä ei saa tehdä, mistään ei saa nauttia, mihinkään ei saa matkustaa ja hc-hindut eivät myöskään puhu tai syö. Aamupäivän aktiviteetit altaalla Ainoat ihmiset jotka saavat oleilla pihalla nyepin aikaanovat "pecalangit", pecalangit vartioivat katuja ja että kukaan ei riko sääntöjä, tästä ei siis pääse luistamaan edes turistit ja kaikkien oletetaan kunnioittavan sääntöjä. Myös lentokenttä pysyy kiinni koko päivän. Ainoa poikkeus on ambulansseilla. Jos turisti eksyy ...

Vaikka elämä Balilla on stressittömämpää kuin Suomessa, byrokratian kanssa se ei ole helppoa. Ilman työpaikkaa et voi eleillä saarella kuin kerrallaan kaksi kuukautta social viisumilla, johon tarvitset sponsorin. Ilman sponsoria voit uusia vekkulisti viisumisi kerran kuukaudessa lentämällä Indonesiasta pois saaden visa on arrival viisumin lentokentältä. Work viisumi maksaa 800e ja keskipalkka on alueittain 100- 150euroa, aikamoinen yhtälö? Lähetin vähän aikaa sitten sähköpostia paikalliselle työnantajalle, jos hän olisi valmis antamaan minulle työtä Balilta kesänajaksi. "Thank you for your application. Unfortunately we can only offer interviews to Indonesian nationals for non-managerial positions, as it is, generally not possible for foreigner to get work permit for an administrative position that can be filled my an indonesian. You will find this at all companies in Bali." Eli takaisin lähtöruutuun. Asiahan on niin, että sain harjoittelupaikan Balilta ensi syksyksi joka ...

Viimeviikot Balilla ovat olleet uskomattoman stressaavia: muutettiin uuteen taloon ja tuntuu, että meillä ja indonesialaisilla on vähän erikäsitykset sitä, mikä on puhdasja kunnossa oleva asia. Nyt kuitenkin talo on siisti, kaikki valot ja internet toimii. Meidän talossa majoittuu tällähetkellä viisi ihmistä, niinpä päätin lähteä midseason lomalle Sulawedelle, Pohjois-Indonesiaan. Lentokoneessa matkalla pohjoiseen törmäsin mielenkiintoiseen artikkeliin Tassapon Bijleveldiltä (CEO, Thai air asia) jossa hän kirjoitti kodista. Itsehän olen aikaisemmin kirjoittanut kandin kodin merkityksestä maahanmuuttajille. Makassar on kiva kaupunki lyhyelle viikonloppulomalle, mutta en voinut olla kaipaamatta takaisin Balille. Makassarin satama Usein minulta kysytään, mikä on lempikohteeni matkustaa? Vastaan yleensä, että jokaisella paikalla on oma juttunsa. Jokainen paikka antaa jotain minulle, oli se sitten kanariansaaret tai ruotsi, ne ovat aina kokemuksia. Bali on kuitenkin eri luokkaan...

Reissussa ollaan oltu nyt yli 10viikkoa. Aika menee hurjan nopeasti. Kuherruskuukausi on ohi ja arki on ottanut paikkansa. On tullut kyselyitä siitä, että millaista on opiskella Balilla ja opiskellaanko täällä oikeasti yhtään mitään. Valaisen tässä blogissani vähän millaista on opiskelella jumalten saarella. Lukioille tiedoksi, että opiskelen Suomessa Turun yliopistossa, pääaineenani kulttuuriperinnön tutkimus. Opettaja selittää Indonesian symbolia. (Kaikki muut opiskelijat istuu takana) Olen nyt opiskellut Udyanan yliopistossa kaksi kuukautta. Saya mahasiswi Universitas Udayana ( = Olen yliopisto-opiskelija (tyttö) Udyanan yliopistossa/ Opiskelen Udyanan yliopistossa. Indonesian kielessä ei ole juurikaan prepositioita sanoja vaan tungetaan toisten perään tietyssä järjestyksessä.) Meidän luokalla on 38 opiskelijaa Saksasta, Suomesta, Tanskasta sekä Ruotsista. Kaikki opiskelu tapahtuu englanniksi. Tottakai bahasaa käytämme parhaamme mukaan, mutta osaamme sitä vielä niin vähän. ...

"Saya senang di sini" Tarkoittaa "I love it here". Olen kotiutunut Balille oikein hyvin. Jopa niin, että täytyy laittaa yöksi ilmastointi pois päältä, koska tulee vilu. Tänään ajoin koko päivän neuleessa, olihan päivän alin +26c. Ostin pinkin kypärän etten varmasti erottuisi massasta. Bule on bule vaikka rasvassa paistaisi. Luulin jo olevani ruskea ja upea ilmestys rannalla. Besar? Dont worry, we have your size! Suomessa koin olevani kontrollifriikki. Täällä seikkailu ja tiedottomuus innostaa minua. Asiat on niinkuin ovat, minkäs sille mahtaa. Joskus sataa, joskus aurinko paistaa. Ei haittaa vaikka varpaat kastuu, pian ne kuivuu kuitenkin. Indonesialaiset ovat uskomattoman iloisia ja avuliaita: Apa kabar? Baik Baik, kiitos hyvää. Aina en kuitenkaan ymmärrä, miten on mahdollista että sanasta mudostuu lopulta tidak → tak → nggak → gak? Indonesialaisia aina kiinostaa mihin olen menossa: Transport? Di Mana?, jalan jalan saja, käveleskelen vain. Tilaan ruokaa su...

Ihmiset jotka tuntevat minut, tietävät että minulla ei ole jääkaapissa juuri koskaan mitään. Täällä on sama juttu. Ruoka maksaa paikallisessa warungissa euron luokkaa ja keittiöni täällä ei ole mikään ihmeellinen. Pidän jääkaapissa juomia lähinnä.Pari viikkoa sitten innostuin ostamaan hedelmiä paikallisesta marketista. Meidän kylältä saa lähinnä hyvin vihreitä banaaneja sekä mangoja. Tutustuin siis markisaan, mangostaniin, litsiin sekä salakiin, joista aikaisemmin tunsin ainoastaan litsin sekä markisan, joka suomessa tunnetaan myös nimellä passionhedelmä. Markisa Markisa . Kokemus oli yllättävä, koska en millään osannut yhdistää markisaa passionhedelmään koska maku täällä tropiikissa on aika erilainen, toki myös suomessa passionhedelmä on rutussa sekä tummanvärinen kun täällä markisa on kimmoisa ja keltainen, vähän niinkuin päärynän ja mandariinin sekoitus. Tutkimustyötä tehdessä selvisikin, että passionfruitia on kahta eri lajiketta ja itse söin juuri tätä golden passion frui...