Siirry pääsisältöön

Tekstit

Real Jurasic park

Koska olen jo täällä asti, niin ajattelin että miksipä en kävis vähän vielä idemmällä. Olin siis Itä-Nusa Tengaran saarilla, Florencessa. Siellä asuu myös Komodovaraani, maailman vaarallisin "lisko". Sain idean viimeviikolla kun istuin Asia Exchangen oritentaatiossa Udayanan yliopistossa ja kulttuurin opettaja mainitsi, että Florencen saarella pääsisi näkemään näitä liskoja. Siitä sitten tuumasta toiseen, ostin lennot Labuan Bajoon, 120 e menopaluu. Ostin vielä itselleni resortin 70 e 2 yötä. Aikaisemmista reissuista viisastuneena tiesin, että blondina keräisin huomiota saarella ja halusin paikan missä tunnen olevani turvassa enkä ahdistu. Resortti oli ehkä vähän highscale mun matkustusbudjettiin, mut ajattelin että onpa ainakin pool sitten jos ei ole muuta tekemistä. Lento Laboan Bajoon oli tottakai myöhässä, mutta lentomatka itsessään oli noin 40 min mikä oli positiivinen yllätys 1,2h lennon sijaan. Lensin ensikertaa NAM-yhtiön koneella ja se oli ihan hyvä kokemus ...

Balibaby

Täytin pari viikkoa sitten 30. En oikein osannut ottaa sitä kevyesti. Jo pari viikkoa aikaisemmin alkanut synkkyys kohdentui synttäriviikonloppuun ja rankkaan ikäkriisiin. Ja se ei ollut mikään pieni ja tuli sitten itkettyä varmaan koko vuoden edestä. Nyt olen 30 mutta elämä edessä, näin ainakin haluan uskoa. Koska olin töissä varsinaisena synttäripäivänä, kävimme syömässä ystävien kanssa aikaisempana perjantaina. Olin todella iloisesti yllättynyt että meitä oli niinkin paljon! En ole kuitenkaan asunut täällä hirveän kauan, mutta ihana nähdä että niin moni ystävistäni tuli paikalle. Myös töissä työkaverini Gaby ja Phil yllätti minut todella iloisesti kun olivat ostaneet minulle pullon cavaa ja kukkia. Aivan ihana yllätys. Pois kuitenkin kriiseilystä ja negatiivisista ajatuksista! Koska Englannissa saa ihanat kuusiviikkoa palkallista lomaa, päätin lähteä Balille. Itsehän asuin Balilla vielä viime jouluna joten olihan se jo aika tulla takaisin. Ystäväni ja ex-pomoni Reetta majoitt...

Synttärihulinoita ja uusia asuntoja

Pari kuukautta on mennyt tosi nopeaa uusissa duuneissa. Tykkään uudesta paikasta kovasti ja mun työkaverit on aivan huikeita. Työ on silti todella vaativaa ja olen vastuussa melkein joka päivä. Kotoutuksessa on niin tuhat ja sata asiaa jotka voi mennä pieleen ja usein kaikki meneekin niin pieleen kuin mahdollista. Silti, en kaipaa osastotyötä enää yhtään. En tippakaan. Sain asunnon sairaalan alueelta, ihan sairaalan vierestä. Janika oli mitannut että  uudelta kämpältä kestää alle 5minuuttia töihin. Kämppä on siis kaksio, jossa molemmilla meillä on omat huoneet. Asunto on suht uusi ja kiva. Oon ihan innoissani muutosta. Sen lisäksi kämppä sijaitsee myös aivan watfordin stadionin vieressä, eli kun Manchester United tulee pelaamaan täytyy vaan pelata kovasti tinderiä, jos vaikka Zlatan tulis siellä vastaan. 😏 Muuten täällä menee ihan kivasti, juhöittiin 25-vuotiasta Janika-kämppistä tänään ja huomenna takas töihin. Tämähän muikkeli täyttääkin ensviikolla 30.. Apua. Anyway, peace and ...

Elämä on nyt!

Viime viikot on menneet tosi nopeasti. Olen ollut nyt uudessa työpaikassa kolmeviikkoa ja siellä menee yllättävän hyvin. Työ on tarpeeksi kinkkistä ja työkaverit on mahtavia persoonia. Samalla viikolla kuin aloitin, meiltä lopetti yksi sairaanhoitaja, minkä takia jouduin ottamaan enemmän vastuuta kuin samassa tilanteessa aloittava hoitaja joutuisi, mutta olen aina valmiina haasteeseen. Kaikki on mennyt tosi hyvin! Kyseessä ei edelleenkään ole elämäni unelmatyöpaikka, mutta tarpeeksi kiva paikka olla seuraavat kuusi kukautta Watfordissa. Meidän kämppiselämä loppuu noin kahdeksan viikon päästä ja siitä alkaa taas pieni hyppy tuntemattomaan. En vielä yhtään tiedä mihin olen muuttamassa mutta olen laittanut varauksen sairaalan omaan kerrostaloon, johon Janika on muuttamassa syyskuussa. Kämppä olisi sikäli ihan perfect koska se sijaitsee sairaalan alueella, vuokra on kohtuullinen ja talo on siisti. Sain pari viikkoa sitten aikamoisen hermoromahduksen tilanteen takia (Lähinnä lähestyvä kol...

Kun muut äänestää kohtalostasi

T änään on ollut jännä päivä. Tänään britit ovat äänestäneet jäämisestä Euroopan Unioniin. Jännää asiasta tekee sen, että ei ole mitään hajua mitä tämä tarkoittaa meille maahanmuuttajille jos Iso-Britannia päättää jättää euroopan unionin. Miten käy meidän tulevaisuuden tässä maassa? Ei mitään hajua. Kyseessähän on neuvoa antava kansanäänestys, jossa toivottavasti lopputulos on #Bremain. Olen vasta alkanut nauttimaan olostani täällä, olisi kamalaa lähteä nyt. Vaikka kävisi #Brexit, en tiedä miten meihin ulkomaalaisiin suhtaudutaan sen jälkeen. Nyt niin monikulttuurinen britannia tuntuu uhkaavalta ja tuntuu että minun pitäisi todistaa olemistani ja elämistäni täällä entistä enemmän. Maahanmuutto britanniaan on yksi kulmakiviä tässä äänestyksessä. " EU-maana Britannia ei saa rajoittaa muista jäsenmaista tulevaa muuttoa. Brexitiä eli EU-eroa ajavan leirin mukaan eurooppalaiset tulijat vievät työpaikat ja täyttävät koulut, terveysasemat ja asuntojonot. Vain lähtö unionista antaisi ohja...

Uudet duunit

Aloitin uuden työn "kotoutuksessa", dischargeloungessa. Kotoutus sanana on vähän virheellinen, koska minulla ei ole mitään tekemistä varsinaisen kotoutuksen kanssa. Osastot lähettävät potilaat meille "loungeen" odottamaan kotiinpääsyä, varsinainen kotoutussuunnittelu on jo tehty osastolla. Minun tehtävä on lähinnä suunnitella ja pitää huolta, että potilailla on heidän lääkkeensä ja kyyti kotiin. Työ kuulostaa todella helpolta (ja osastotyöhön verrattuna onkin) mutta tähänkin työhön liittyy omat niksinsä. Olen kuitenkin todella iloinen, että sain tämän työn koska se on niin kaukana osaston stressistä ja kiireestä. Meidän ongelmat ovat lähinnä joskus tuntikausia odottavat potilaat ja kuljetuksen takkuilu. Sairaala maksaa kaikkien potilaiden lääkkeet ja kuljetus on ilmaista, siispä myös siinä kestää usein 1-3 tuntia. Vanhalle kuin nuorelle tämä on pitkä aika kun haluaisi kotiin jo kovasti. Uudet vaatteet, mekko, sukkahousut ja kengät. Näillä porskutetaan nyt ainakin pu...

When in Rome..

... You Do as Romans do Olin niin loman tarpeessa. Onneksi pääsin lomalle Italiaan ystäväni Mallan kanssa viideksi päiväksi. Loma oli aivan ihana, syötiin vatsamme täyteen, juotiin viiniä ja nähtiin kaikki nähtävyydet, eli aivan täydellinen loma. Sattumalta myös lapsuuden ystäväni Salla oli reissulla samaan aikaan, niin näin häntä ja vanhaa ylä-aste kaveria Ellinooraa sattumalta Roomassa. Ellinoora oli asunut Roomassa aikaisemmin ja puhui italiaa, joten hän oli ehdottoman hyvä turistiopas mulle ja Sallalle.  Yksi Rooman kohokohdista oli ehdottomasti Vatikaani. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja jonotettiin vain vähän päälle kaksi tuntia, että päästiin sikstuksen kappeliin. Jos et halua jonottaa sisälle, mene paikalle aamulla, silloinkin on jono, mutta sisällä on tilaa eli jono vetää nopeasti. Me ei asiaa sen enempää ajateltu, niin oltiin jonossa sitten tovi. Mutta mikäs siinä auringossa oli pällistellä, juotiin limua ja syötiin ylihintaista jäätelöä. Itselleni tämä oli kok...