Postikortteja maailmalta.

Surabayaa kun oltiin tarpeeksi ihmetelty siirryttiin junalla Yogyakartaan. Junaliput hoitui lopulta netissä kun saatiin vaan oikea pankkikortti toimimaan. Liput saatiin kätsysti tulostustkoneesta johon vaan näppäiltiin koodi ja tsädäm liput kouraan. Paikat oltiin varattu eksekutif luokkaan, joka on paras luokka missä Indonesiassa voi matkustaa. Toinen luokka on Bisnis ja kolmas ekonomi. Eksekutif on ainoa luokka missä tasanvarmasti on jokaisessa vaunussa AC sekä paikkavaraus. Bisnes on sama juttu mutta usein tuulettimella. Ekonomissa paikat ei ole yksilöity ja jengi voi istua mihin tahansa, pitkin poikin lattiaa ja tuoleja. Sen lisäksi reissuun voi ottaa koko suvun sekä kanat. Fania ei luonnollisesti ole. Ekskutifjunat kulkevat myös nopeampaa kuin mikään muujunaluokka. Me lähinnä haluttiin mukavuutta AC:sta koska Indonesiassa on välissä vähän turhankin kuuma. Lippu valtion rautateiden parhaaseen luokkaan maksoi noin 20 euroa ja kilometrejä sillä pääsi 335 kilometriä. Surabayan ju...

Kuuden rankan kouluviikon jälkeen oli aika suunnistaa Jaavalle. Jaava on yksi  Indonesian saari jossa sijaitsee pääkaupunki Jakarta. Tämä oli neljäs reissuni Jaavalle. Sain kaverikseni Saksalaisen Alinasta. Olin alunperin suunnitellut lähteväni reissulle yksin mutta turvallisuuden takia reissukaveri oli tosi bueno. Yleisesti Jaavalla on suhteellisen turvallista mutta valkoinen nainen on aina valkoinen nainen ja kun liikutaan alueilla joissa ihmiset eivät ole tottuneet länsimaalaisiin saa osakseen aikamoista tuijotusta ja ihmetystä. Tämä ei tosin ole mitenkään vaarallista, tilanne tuottaa lähinnä ahdistusta.  Reitti oli suhteellisen helppo selvittää. Ennen reissua ostettiin lennot Balilta Surabayaan ja Jakartasta takaisin Balille. Juna-aikataulut oli aika suhteellisen säätämisen takana ennen reissua, mutta luotettiin siihen, että kyllä ne jotenkin sitten hoituu.  Ensimmäinen etappi Surabaya. Ensimmäinen yllätys meille oli, että taksi lentokentältä maksoi iha...

Sain kunnian lähteä vaihtariporukan kanssa Lembonganille. Olen suunnitellut saarireissua jo iät ja ajat mutta jostain syystä en ole saanut aikaiseksi lähteä. Totuus lienee se, että vihaan laivoja. Jos et vielä ymmärtänyt, niin vihaan laivoja. Ruotsinristeilyt ovat minulle kaamea painajainen. En edes muista milloin olisin viimeksi jossain purkissa istunut, no ehkä Tallinnaan pari vuotta takaperin Iinan kanssa. Mutta siis: vihaan laivoja. Ensimmäinen takaisku tulikin kun lopulta join satamaan ja näin merenkäynnin. Ei jeesus, en varmasti mene tonne. Kyse ei niinkään ole siitä, että minulle tulisi pahaolo, en vaan kykene istumaan missään paikassa mistä ei pääse ulos. Tämä luo minulle ääretöntä ahdistusta ja näin on ollut jo kymmenen vuotta. Pari kymmentä paniikkipuhelua Kaisalle ja Amerikkaan päästiin lopputulokseen: päätä vasta sitten kun näet veneen että menetkö sinne. Lopulta kun vene tuli nousin kuin robotti astellen pehmeään hiekkaan, täälläpäin veneet tulevat suoraan beachille, jot...

Syksy tulee ja pakarat palaa Aloitin pari viikkoa sitten työharjoittelun Asia Exchangella täällä Balilla. Asia exchange on organisaatio joka mahdollistaa edullisen opiskelija-vaihdon Aasiaan. Balilla on nyt 148 vaihtaria ja kyllä, tekemistä riittää. Meillä on tyyppejä ympäri maailmaa, ihan pari mainitakseni on Amerikkaa, Australiaa, Ranskaa, Kreikkaa, Saksaa, Suomea... eli todella värikäs joukko. Aikani on siis mennyt aikalailla opiskelijoiden kanssa koheltamisessa. Työni on todella monipuolinen ja vaikka sormi meneekin välillä suuhun, niin olen kyllä nauttinut todella paljon hommasta. Voinpa sanoa, että on unelma työpaikka, kaikkine kulttuureineen ja ongelmineen. Vaihtareiden kanssa Seranganissa. Jännää tässä työharjoittelijana olossa on, että en uskonut että oma näkökulma ja kontrasti on näin erilainen verrattuna aikaisempiin vaihtokokemuksiin. Itsehän kuitenkin juuri lopetin oman vaihtarilukukauteni.  Istuin torstaina yksien vaihtarien bileissä ja tajusin katteleva...

Sain kunnian toimia turistioppaana Sannalle, Emmalle ja Jamesille jotka tulivat käymään Balilla. Sannalla oli kuitenkin parempi idea: lähdetään Jaavalle; Yogyajakartaan. Itse olin käynyt Jaavalla aikaisemmin kahdesti, mutta uusi kaupunki oli hyvä idea. Balilta lento Yogyajakartaan (Adisucipto) kesti reilun tunnin. Yogyajakarta on provinssi Jaavan etelärannikolla. Yogyakartan asukasluku on noin 400 000 asukasta. Yogyajakarta on ennen toiminut myös Jaavan pääkaupunkina. Seikkailu aloitettiin juhlimalla allekirjoittaneen synttäreitä sushilla. Koska olin kerrankin turistina liikenteessä, minullakin oli kerrankin mahdollisuus tutustua paikkoihin eristä näkökulmasta kuin yleensä. Meidän ykköskohde oli Borobudur, buddhalainen pyhättö noin tunnin matkan päästä Jogdasta, mutta kävimme useammassa paikassa ja kiertelimme Yogdan katuja. Ihan ensimmäisenä käytiin tsekkaamassa Indonesian aktiivisin ja vaarallisin tulivuori Merapi. Paikkaa kuulemma pääsisi pällistelemään näköalapaikalta. Pai...

Otsikko on ystäväni Christopherin lausahdus integroitumisesta balilaiseen kulttuuriin. Olin juuri valittanut hänelle juurettomuuttani terassilla istuessani. Kävin Suomessa pari viikkoa takaperin ensimmäistä kertaa maailmalle lähtöni jälkeen. Perheeni näkeminen oli aivan ihanaa mutta Poriin päästyäni huomasinkin, että asiat olivat muuttuneet. En toki ole idiootti, asiat muuttuvat kun ihminen on poissa mutta muutos oli paljon radikaalimpi kuin odotin. Iskä ja Äiti äitin 60-vuotisjuhlissa. Suomessa minut valtasi jokin uusi tunne jota en ollut tuntenut aikaisemmin. Ehkä kuvailisin sitä parhaiten jonkinsortin kansallisylpeydeksi, ilo, jonkinlainen pakahtuminen siitä, että tulin takaisin Suomeen. En ole mielestäni koskaan tuntenut sellaista tunnetta. Olin niin onnellinen, että pääsin takaisin kotimaahani. Vastassa lentokentällä oli vielä ystäväni Heidi, joten itkuhan siinä tuli. En ollut ymmärtänyt kuinka tärkeää minulle oli ollut, että joku tulisi minua vastaan lentokentälle....

Puolen vuoden rajapyykki meni ohi. Ystäväni Ida tuli takaisin Filippiineiltä ja on ihanaa kun on saanut ystävän takaisin. Ida muutti ihan seinäin toiselle puolelle. Balilla on kiva olla kun kaikki menee hyvin mutta elämä ei ole kuitenkaan kuin kotona: kun joku pieni juttu menee pieleen, tuntuu että koko elämältä lähtee pohja. Vaikka olen asunut täällä jo hetken, silti turvaverkko on heppoinen, Suomessa minulta menee hermo useammin päivässä ja ketuttaa mutta pysyn paljon vahvempana. Täällä paratiisissa yksi sydänsärky ja flunssa saa minut katsomaan finnairin lentoja, sen verran hullulta tämä meno joskus tuntuu. Uudet huudit Kutan sydämessä. Pari viikkoa sitten pääsin tutustumaan Bali cultural creation sekä Bali Aga Villaan. Bali cultural creations järjestää erilaisia kulttuuri aktiviteetteja Denpasarin sydämessä. Villalla voi esimerkiksi osallistua kokkaus, - tai tanssikurssille, opettelemaan soittamaan perinteistä Balilaista soitinta gamelania, tehdä perinteisiä askarteluita ku...