Siirry pääsisältöön

Tekstit

Vitamiineja ja asunto-ongelma

Löysin taulun matkalta töihin Elämä Lontoossa on lähteny rullaamaan sen verran kivasti että en oo oikein päässyt blogeilemaan. Vaikka nykyään teen vähemmän tunteja päivässä, menee päivässä siirtymisiin pelkästään jo 2h. Olen tässä yrittänyt etsiä uutta asuntoa itselleni mutta se vaikuttaa tällä hetkellä tosi hankalalta. Kävin katsomassa kahta kämppää, mutta toinen ensinnäkin haisi ihan täysin tupakalta. Sijainti oli mainio mutta huone oli kolmasosan pienempi kuin nykyinen ja hintapyyntö vain 50 vähemmän kuin nykyinen niin ajattelin että pidän valtavan huoneeni hipster-alueella. Toinen kämppä olisi ollut Canary Warfissa ja hintapyyntö 200 puntaa vähemmän kuin nyt (!!!) mutta työmatka olisi ollut yli tunnin. Mitä teen rahoilla kun ei ole aikaa edes kuluttaa niitä :D Jokatapauksessa, asun nyt vielä siis ainakin kuukauden tässä koska tulen poikien kanssa niin hyvin toimeen ja huoneeni on sen verran iso että muut kämpät toistaiksi ovat näyttäneen halvalta versiolta tästä asun...

Valittamisen kulttuuri

Jos jonkun britit osaavat, niin on valittaminen. Ennen englantia tullessani en ollut suomessa juurikaan törmännyt valituksiin sairaanhoidossa. Toki facebookissa on kiertänyt pari kertaa "tällaistako paskaa vanhuksille syötetään vanhainkodissa"- tyyppisiä viestejä mutta yleisesti suomalaiset eivät ole valittavaa tyyppiä. Hoidosta tai hoitajan naamasta saattaan jupista kaverille kaljalla mutta en ole koskaan törmännyt ennen englantiin tuloa siihen, että potilas vaivautuu ilmoittamaan kuinka tyytymätön hän oli saamaansa hoitoon. Kuten eilen kävi. Kyseessä oli klassinen esimerkki, potilas tulee haavanhoitoon onkalonsa takia jonka sisällä on kaltostat sidos. Tiesin jo etukäteen mitä varten potilas on tulossa, joten minulla oli kaikki valmiina. Ja tällaisista haavoista minulla on paljon kokemusta. Kyseinen kaltostat- sidos on kuitenkin hajonnut haavan sisälle enkä saanut kaikkea pois. luulin kuitenkin saanneen kaiken pois ja puhdistan haavaa kunnes potilaan yleisö alkaa tulla tui...

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat

Oon nyt asunut kuukauden Lontoossa ja kuukauden uudessa duunissa Highgatessa. Päivät on menneet uskomattoman nopeasti ja nautin työstäni ekaa kertaa pitkään aikaan. Ainoa negatiivinen asia mitä voin löytää työstäni, on uusi pomo joka on sanotaanko mielenkiintoinen. Huhu kertoo että hän on edellisessä elämässään ollut nunna ja ehkä sieltä on tarttunut pieni ja tarkka ote myös. Tiedän että pinnan alla on myös hyvin mukava nainen, mutta viime aikoina on ollut vähän pinna kireällä kyseisen tyypin takia. Mutta koska minulle maksetaan nyt ok palkkaa ja työ on mielenkiintoista olen vähän antanut mennä toisesta korvasta ulos tämän kyseisen tyypin solvauksia.  Meidän klinikka on siis todella laajaa erikoisairaanhoitoa johon kuuluu Gyne, gastro, psykiatria, ENT, Trauma, ortopedia, plastikkakirurgia jne. Sen lisäksi me tehdään verinäytteitä, haavanhoitoa ja pientoimenpiteitä kuten kystien poistoa. Joskus joudutaan myös tuuraamaan Röngtenissä ultraääni-injektoissa ja muissa toimenpiteissä. ...

London strike baby

Muutin Lontooseen reilu viikko sitten ja siitä lähtien koko elämä on ollut yhtä hullynmyllyä ja juoksentelua paikasta toiseen. Olen aivan hurmioutunut tästä alueesta missä asun nyt Lontoossa mutta vietän nyt paljon vähemmän aikaa kotona kuin ennen. Suurin osa ajasta menee istuessa päivittäin tubessa tai kahvijonossa, myös töissä luonnollisesti.  Pian muuttoni jälkeen lähdin käymään myös pikareissulla Tanskassa. Kävin tapaamassa ihanaa kummipoikaani Tobiasta josta on tullut jo toosi iso tyyppi! seitsemän vuotta! Olin valitettavasti kipea suurimman osan ajasta enkä päässyt nauttimaan Tanskasta samalla tavalla kuin yleensä mutta oli ihanaa olla "hygge" vaan. Viikonloppuna Nepalikämppikseni Sofia ja Sanna tuli kylään ja se oli täynnä THRILLERIÄ ja iltapäiväteetä. Kaikki meni ihan hujauksessa vaan. Kummpoika Tobias  Afternoon Tea hotel Sohossa Maanantaina aloitin sitten työt Highgatessa. Olen siis sairaanhoitajana Highgaten "outpatient" -osastolla...

Kultasii aikoi

"Kultasii aikoja, kultasii aikoi Malja ystäville, oikees asennossa tähdet meille Muistopuheet niille ennen valomerkkii lähteneille." En ikinä olisi uskonut että selviän vuoden täällä. Koko vuosi tuntuu yhdeltä itkusutulta nyt kun sitä ajattelee, se on hyvin sumuista ja hämmentävää. Yksi asia on kuitenkin selvä, töitä tehtiin hikihatussa. En ole koskaan joutunut painamaan duunia tällä tavalla. Itse olen vähän yllättynyt että jaksoin niinkin pitkälle, periksiantamattomuus kantaa kauas. "Toiset liitelemäs valmistumist siirtelemäs Loistava tulevaisuus linsseissä kiiltelemäs Taivaanrannan maalarit taas piirtelemäs Ei kiire tehä ku on nii kova kiire elää." Mulla oli tosi isot odotukset englantielämälle ja suurin osa niistä ei toteutunut. Vaikka onkin vakiduuni ja paikallinen sosiaalitunnus, ei se tehnyt elämästä hirveän auvoista. Pohjois-Lontoo muuttuikin arabikyläksi Lontoon ulkopuolella ja alueen paras sairaala oli käytännössä vitsi. Nyt se on kuitenkin o...

Fishfinger abroad

Facebook muistutti minua että kolme vuotta sitten vietettiin mun läksäisiä Porissa, silloin olin lähdössä suureen tuntemattomaan enkä tiennyt kuinka kauaksi. Palasin Suomeen mutta silloin tajusin, että en todennäköisesti tule koskaan asumaan siellä. Täällä olen selvästi erilainen kuin muut, mutta ulkoapäin en paista kuten Indonesiassa (selvä valkoinen pikku aasialaisten keskellä) täällä minut ulkomaalaiseksi leimaa vain aksentti. Eräs kolleegani kutsuu minua nimellä "my fishfinger-nurse". Hän oli opetellut muistamaan, että olen kotoisin suomesta siitä alku liite FI ja kalapuikot tulevat pakastimesta ja suomessa on kylmä. Siitä yhdistelmä Fishfinger. Britannian suomalaiset ryhmässä joku oli julistanut ylpeytensä Saara Aallosta. Tämä on tullut jo tavaksi, että suomalaiset kokoontuvat suomikirkolle lauantaisin kisakatsomoon kannustamaan ja äänestämään Saaraa. Eilisessä showssa Louis Walsh oli opetellut vähän suomea ja käski "Googien aanestagaan" (Kaikkia äänestämään)...

lushious lashes

Olen käynyt nyt laittamassa ripseni jo pari vuotta. Alunperin idea lähti siitä, kun asuin Balilla meikkini valui aina pitkin silmiä aasian kuumuudessa. Ajattelin että "ripsientuuhennukset" auttaisivat siinä, että näyttäisin freshiltä ja hyvältä eikä olisi väliä vaikka välillä kävisinki vedessä tai muualla. Koska muutan jatkuvasti, myös laittajat ja salongit ovat tulleet tutuksi (hyvistä huonoihin ja karmiviin). En väitä olevani ammattilainen, en ole ripsiteknikko itse mutta olen kokenut asiakas. Mitä olen vuosien varrella oppinut on, että todella hyvää ei kannata vaihtaa tai riskeerata. Opin sen vaikeimman kautta kun kävin muka halvemmassa paikassa täällä Watfordissa. Viime alkukesä meninkin sitten omien ripsien kasvattamisessa takaisin. Kuvia eiliseltä ripsihuollolta Onneksi löysin Merlinin ystävieni Annan ja Jennyn kautta. Merlinin oma kauneussalonki sijaitsee Chiswickissä, Lontoossa. Merlin on rakentanut itselleen kauniin pienen kotisalongin jossa on varmasti rento...