Postikortteja maailmalta.

Saavuin lopulta sitten Santiago De Compostelaan. Uskomatonta, mutta totta. Viimeiselle päivälle oli 19kilometriä mikä meni todella rattoisasti ja olinkin Katetdraalilla jo puolenpäivän aikaan. Kävin hakemassa todistukseni ja olin sitten virallisesti pyhiinvaeltaja. Illalla otimme iisisti ystävien kanssa kuunnellen livebändiä ja juoden aivan liikaa viiniä.  7 km matkaa jäljellä! Reissu on nyt takana ja olen palannut koti-Lontooseen. Lontoossa minua odotti uusi työpaikka ja muutto. Täällä istun nyt muuttolaatikoiden keskellä ja pohdin mennyttä reissua. Aloin jo vähän tottua Camino-elämään: aikaisiin nousuihin, ihanaan aamukahviin ja huoneen jakamiseen kymmenien ihmisten kanssa, ihanaan kuumaan suihkuun sekä sen jälkeen omaan makuupussiin kömpimiseen.  Todistetusti pyhiinvaeltaja! Reissu voitti suurimman osan matkoistani ihan 6-0. Ei niitä voi edes verrata. Luulen, että koska olen matkustanut niin paljon, että en ole pitkään aikaan saanut oikeaa haastat...

Viimeiset päivät ovat menneet lugnisti seuraten espanjalaisryhmiä. Kaikilla 100km vaeltajilla näyttäisi olevan energiaa vaikka muille jakaa. Ite latasin tänään vähän Antti Tuiskua ja Popedaa kännykkään kun alkoi jo musalistat vähän kyllästyttää. 6-9h kävelessä kerkeää kuunnella kaikenlaista. Olen kuunnellut myös monta tuntia podcasteja ja oppinut mm. Silikoonirinnoista, käkikelloista, empatiasta ja vieraankielen syndroomasta. Aurinko on myös taas muistanut meitä eikä ole enää tarvinut hanskoihin koskea.   Huomenna saavun Santiago De Compostelaan. Aika on mennyt älyttömän nopeasti. Tuntuu että hetki sitten vasta laitoin rinkan selkään. Me ollaan nyt Tepan kanssa ihan hyvissä väleissä taas. Huomenna on jäljellä muutenkin vain n.19km ja sen pitäisi mennä mukavasti. Pari rakkoa olen taas saanut ihmeellisiin paikkoihin ja olen joutunut linkuttamaan ajoittain. Kun pääsen kaupunkiin aion ottaa jalkahieronnan heti kun mahdollista vaikka varpaani ovat tällähetkellä aivan kamalat,...

Viimeiset päivät on vaan sadellut. Olen yrittänyt pitää mieleni virkeänä laulamalla lauluja kaikilla aakkosilla. Siihen saa helposti tunnin kulumaan kun ei keksi B-kirjaimella kuin BOOMKAH-BOOMBOOMKAH. Kaikki vaatteeni ovat olleet läpimärkiä ja olen joutunut ostamaan hanskat ja pipan että olen pysynyt lämpimänä. Miksei kukaan kertonut, että Espanjassa on kylmä?    Olen kävellyt yli 200kilometriä. En uskonut sen olevan mahdollista vielä viikko sitten. Nyt ollaan kuitenkin jo voiton puolella.   Tänään Sarriasta lähti kasa vielä valkoisia lenkkareita ja itse nukuin pommiin. Lähdin talsimaan porukan mukana. Yhtäkkiä vasemmalla oli lato jossa Maria - Espanjan mummu tarjoili munkkia kaikille vaeltajille. Espanjalaiset ovat niin ihania.    Mistä tunnistaa, että on tulossa uuteen kylään? Ensimmäisenä haisee lehmän paska. Sitten näet kanat. Välillä tunnen olevani blairwich projektissa kun kylät näyttävät toistensa kopioilta ja ihmiset toivottelevat "buen Caminoa" vaeltaj...

Tänä aamuna lähdin normaaliin aikaan reissuun 5.30 ja viiden minuutin jälkeen alkoi satamaan kaatamalla vettä. Siinä sitten käveleskelin eteenpäin kun tajusin että vatsani alkoi kierrellä mukavasti. Kaduin heti eilen kylällä täyttämääni vesipulloa ja oksensin kolme kertaa tien viereen. Ei siinä muu auttanut kun jatkaa matkaa koska olisin pian läpimärkä. Siinä kokkaloin itseni seuraavaan kylään ja siellä vessaan. Loputkin patongista päätyi ylös vatsalaukusta. No sitten miettimään, että mitäs tässä tilanteessa nyt tehdään. Olo ei ollut kaamea mutta mahdollinen ripuli pelotti. Mietin että otanko taksin vai mitä. Päätin sitten kuitenkin, että jatkan seuraavaan kylään ja pohdin siellä enemmän asiaa.   Kylään päästyäni olin jo kävellyt kymmenen kilometriä ja päätin juhlistaa sitä appelsiinimehulla joka pysyi kuin pysyikin masussa. Siitä virkistyneenä ajattelin, että jos jaksan vielä 5kilometriä niin saan mennä nukkumaan. Saldoksi jäi siis tänään säälittävät 17km mutta siitäkin viisastune...

Olin eilisin jälkeen päättänyt että otan taksin ja bussin seuraavaan kohteeseen. Siinä kuitenkin parin sangrialasin jälkeen päätin että ehkäpä kävelen sittenkin. Heräsin hyvissä ajoin mutta kippaskappas! Minut oli lukittu sisälle! Olin ainoa asiakas koko paikassa ja minulle ei ollut annettua avainta. Kiva. Ajatelkaas jos paikassa olisi ollut tulipalo?! Anyway. Soittelin siinä sitten omistajalle jolla kesti puolituntia tulla paikalle ja minä istuin portaikossa ja datasin. Pääsin sitten matkaan ja yllättäen, jalkani tuntuivat ihan hyviltä! Matka oli silti tänään aivan naurettavan pitkä, yli yhdeksän tuntia. Oma suunto-kellonikin ilmoitti että treeni aika on ohi. Mutta perille päästiin Villafrancaan.    Olin todella poikki mutta tyytyväinen että ainoastaan lihaksiini särki. Ostin apteekista kunnon urheilu/haavanhoito teippiä ja rullasin sitä nilkkani ympäri että raakkolaastarit eivät lähtisi irti. Kyllä hätä keinot keksii!   Kiitos muuten kaikille uskomattomasta tuesta mitä ...

Heräsin aamulla todella positiivisin mielin vaikka koko dormi oli täynnä kuorsaajia ja putosin sängystä (!) lähdin matkaan otsalampun kanssa koska oli sysipimeää. Ennen kolmen kilometrin matkaa sain mojovan rakon kantapäähäni edellisen päälle ja se alko vuotaa vertaa. Tiesin että matkaa on vaan jatkettava.     Koko matka oli yhtä ylös ja alas menoa. Maasto oli todella vaikeakulkuista ja täytyi katsoa kokoajan mihin astui. Aurinko ei paistanut ja koska olin niin korkealla ilma oli yhtä sadepilveä. Eteenpäin vaan. Alaspäin tullessa mieli alkoi kuitenkin olemaan vain apeampi ja apeampi. Verta oli tullut molempien sukkien läpi ja rakkolaastarit eivät vaan halunneet pysyä paikallaan. Kärpäset alkoivat myös kiinnostua rakostani. Yritin pysyä reippaana mutta reissu ei vaan edennyt, liikuin eteenpäin uskomattoman hitaasti. Jokainen kilometri kesti tuskallisen kauan koska laskua oli niin paljon. Kun matkaa oli 7 kilometriä ei auttanut kuin itkeä. Koko tunnin vaan nyyhkytin. Onneksi per...

Menin tänään vain 18km. Jalkojeni on vaan pakko levätä. Tiedän että huomisesta 30km tulee vaikea mutta toivon että aika jota annan jaloilleni antaa sen minulle anteeksi.  Löysin aivan ihanan majapaikan joka maksoi vain viisi euroa. Sain ihanan suihkun ja paikka on todella siisti. Mahtava löytö! Paikassa ei ole kauppaa tai mitään muutakaan. Apteekkikioskin löysin mutta se oli kiinni, ehkä se on joskus auki.. kuka tietää. Nyt olen kuitenkin puhdas ja iloinen.    Tämänpäiväinen oli ehdottomasti helpoin reissu kaikista. Heräsin kello viisi aamulla mutta tajusin, että tämä väli mitä kävelin, oli se missä amerikkalaisnainen katosi kaksi vuotta sitten. En sitten uskaltanut lähteä liikkeelle vielä. Yhtäkkiä kuulin ulkoa puhetta ja näin pari italialaista aloittamassa reissua. Olisi sittenkin pitänyt lähteä! Kamani oli vielä levällään ja tiesin, että en kerkeä heidän porukkaansa. Klo 5.40 olin valmis lähtemään ja mietin päässäni että mitä teen, jos joku hullu sieltä nyt ilmestyy. K...